Mitä sitten kun mikään ei riitä...?
Olen tässä, juuri sellaisena kuin olen. En täydellisä, enkä parhaimpana mitä on
tarjolla, mutta silti itsenäni ja aitona. Ja kaiken sen mitä olen, kaiken sen mitä
edessäsi - minussa - näet, annan sinulle. Kaiken vain mitä olen, kaiken sen
mitä minulla on; annan sinulle...
Kuitenkaan se ei riitä, se ei riitä sinulle. Riittämätön ja terpeeton, turha ja
lopulta olematon. Miten saisinkaan sinut näkemään minut uudestaan, niinkuin
minä näen sinut.. . ?
Ehkä ajattelen turhaan, ehkä toivon liikaa. Ehkä tosiaan olen juuri minä, juuri
sellainen kuin aina olen ollut, juuri sellainen kuin minä sinä minua pidät:
Turha ja tarpeeton..
Riittämätön ja kykenemätön..
Huono ja olematon..
Kaikkea sitä mitä Sinä et halua, kaikkea sitä mikä ei Sinulle riitä.. . . .