IRC-Galleria

Katselin vanhoja kuviani (mikäki narsisti) ja oli hauskaa huomata, kuinka paljon sitä on kasvanut niistä ajoista, mitä on ollut.. Kuvissa henkistä kehitystä ei juuri näy, mutta ehkä ainakin ne suupielet on alkanut painua hissukseen alaspäin. Ehkä nuoruudessa juuri eniten kaipaankin sitä huoletonta ja rohkeaa minää - nyt olen kaikkien koettemusten jälkeen hieman varuillani ja vakava. Mutta ei, en suinkaan onneton. Aikuinen maailma tuo mukanaan paljon ihaniakin asioita, rakkaus on siirtynyt edesmenneestä äidistä hissukseen poikaystävään ja koulu on viimein sellaista mistä pidän. Valinnan vapaus, niin sen voisi sanoa.

Viestini siis teille: Nauttikaa siitä mitä on ja olkaa ainakin murehtimatta menneitä. Haaveilu OK ;)

Olisin halunnut tähän loppuun jonkun ihanan syksyisen kuvan, olen ihan hulluna tähän kauniiseen syksyyn, mikä lähenee.. Villasukat ja lämpöinen viltti.. Kamomilla teetä ja kirjava luonto.