IRC-Galleria

lainaan kyseisen laulun sanoja Lapsuuden parhaalle kaverille joka menehtyi 1999-2000 alle 25v.




Silkkisessä arkussa,makaa tyttölapsi,päässäni pyörii miksi hän,rakas siskoni tule,jo takaisin,en tiedä miten tästä jatkaisin.

"On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille löydy loppua. On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille löydy loppua."

Tässä seison nyt,sekoan tunteisiini,kyyneleet poskipäilläni,nyt sen tajusin,"ei hän tule takaisin",vaikka ketä tässä syyttäisin.

"On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille löydy loppua. On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teitäni en koskaan unohda."

"On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teille,näille näy loppua. On elämä julmaa,niille joita sen pitäisi suojella,ei kärsimysten teitäni,mä koskaan unohda."



ne jotka mut tuntee niin saattaa ehkä tietää kyseisen ihmisen..en kirjoita hänen nimeään tänne ollenkaan..mutta tosiaan jotkut mut tuntevat ainakin tietää ihmisen ja että kuinka hän kuoli...