IRC-Galleria

Olimme jonkun tytön kanssa jossain isossa rakennuksessa. Sen rakenteen tai jonkun perusteella tuli mieleen että koulu mutta siellä oli joku asunto minne menimme. Siellä oli pieni väliseinä ja toinen meni toiselta puolelta ja toinen toiselta. Siellä oli sitten mies joka aseen kanssa osotti sitä tyttöä kun se meni sieltä toiselta puolelta, mutta koska minä menin toiseltaa niin sain osotettua aseellani sitä niskaan, joka oikeasti näytti sormelta mutta kai se oli sitten olevinaan ase kun se tyyppi vilkas taakseen ja totes että siinä on varmastin päällä. Minä koitin ottaa sen pois mutta en ilmeisesti onnistunut koska hän sanoi taas että se on edelleen päällä tai ainakin vihjasi jotain semmosta. Menimme sitten kaikki kolme jonnekin pieneen makuuhuoneeseen ja vedimme oven kiinni. Minä avasin oven ja olin kävelemässä vähän matkaa eteenpäin kun tajusin että siitä näkyi edessä pöytä johon zombi "perhe" oli tullut istumaan. Siinä vähän aikaa en tiennyt mitä tehdä ja olin ensin menossa takaisin huoneeseen ja sitten aioin paeta mutta lopulta menin takaisin huoneeseen siinä toivossa että zombit eivät olisi huomanneet minua. Mutta juuri silloin ne huomasivat ja lähtivät kulkemaan päin. Vedin oven kiinni ja lukkoon ja koitin selittää näille kahdelle muulle että nyt täytyy mennä. He eivät tuntuneet kuulevan. Varsinkaan mies ei tuntunut tajuavan ennen kuin zombi repäisi oven irti jota itse olin koittanut pitää paikallaan. Zombit nappasivät tämän miehen ja perääntyivät keittiöön. Tämän turvin lähdin pakenemaan. Näin sivu silmällä kuinka mies oli zombien kynsissä mutta en tehnyt mitään. Kuulin hänen vain huutavan jollekin älä nyt ammu. Ilmeisesti tytölle jolla oli olevinaan konetuliase.

Juoksin asunnon ovesta ulos ja portaita pitkin ulko-ovelle ja siitä ulos. Ulkona oli paljon ihmisiä ja ilmeisesti siinä oli juuri rakennustyömää kun talon seinustalla oli telineitä ja rakennusmiehiä tuli vastaan. Aluksi koitin ampua sormellani jokaista vastaan tulijaa päähän kunnes tajusin etteivät he ole zombeja. Onneksi minulla ei sitten ilmeisesti ollutkaan asettaa vaan se oli tosiaan pelkkä sormi. Juostuani vähän matkaa pysähdyin ihmettelemään kun joku huusi minua. Joku tyttö ja pari poikaa seisoivat siinä rakennus työmään lähellä ja ilmeisesti he olivat ne samat joiden kanssa olin ollut rakennuksessa, vaikka he näyttivät erilaisilta. Ihmettelimme siinä että mitä tämä merkitsee kun kaikki olimme nähneet zombeja. Oliko se enne tulevasta ja täytyisikö meidän tehdä nyt jotain.

Seuraavaksi olin tämän koulurakennukselta näyttävän talon pihalla. Rakennustelineitä ei ollut eikä mitään. Piha oli aidattu ja siellä kasvoi joku puu ja nurmikkoa. Minua kohden oli tulossa zombi joten nappasin maasta ison kepin jonka huomasin. En saanut sillä kuitenkaan iskettyä vaan zombi torjui sen. Nappasin sitten maasta ison kiven ja iskin sillä. Seuraavaksi etsin jotain parempaa asetta ja huomasin ison laudan pätkän. Toinen zombi tuli vastaan kun suuntasin rakennuksen oville. Iskin sitä lankulla. Se oli hankalaa mutta sain kai sen tapettua kun pääsin juoksemaan talon sisään. No talon sisällä ei ollut sen parempaa vaan sielläkin oli zombeja. Juoksin sieltä jostain takaovesta ulos ja matkalla kai joku zombi kävi kimppuuni kun muistan hakanneeni sitä tai jotain semmosta ja purreeni sitä poskesta ja lopulta viskanneeni sen syrjään. Rakennusta kiersi jokin leveä, n. metrin korkea tasanne. Sitten oli saman levyinen kaistale maa tasoa ja sitten koko aluetta kiertävä rautaverkko aita. Sen jälkeen ympärillä näkyi peltoa ja kauempana jotain taloja. Kuljin tasannetta pitkin kunnes tapasin pari tuttua poikaa automaattiaseiden kanssa. Toisen tiesin luotettavaksi hyväksi tutuksi mutta toinen ei ollut minulle niin tuttu ja pidin häntä hiukan epäluotettavana. Rakennuksen seinä ei ollut suora vaan siihen oli "kolmiseinäinen" syventymä ja siinä tasanteella mietimme mitä tekisimme. Tasanne mukautui myös rakennuksen muodon mukaan ja siinä oli siis leveämpä maantason alue aidan ja rakennuksen välissä. Sitten kurkistin sen seinän reunalta miltä suunnalta itse olin tullut. Näin että toisessa päädyssä joku tyttö kurkisti samaan aikaan. Sanoin siitä ystävälleni ja kurkistimme kaikki kolme yhdessä ja tyttö kurkisti taas samaan aikaan. Ajattelin että tuon täytyy olla ihminen kun se kurkkii mutta emme voinee olla varma. Sitten tyttö lähti kävelemään hieman haparoivin askelin meitä kohti maan tasoa pitkin. Epäluotettavampi ystäväni meni edellä automaattiaseensa kanssa kun olin ensin sanonut hänelle että älä ammut ennen kuin on varmaa että se on zombi. Tämä tyyppi sitten tätä ylempää tasannetta pitkin jouksi lähemmäs tyttöä aseella osoittaen. Minä tulin perässä ja kysyin tytöltä "oletko zombi". Tyttö vastasi heikosti "en". Sitten tyttö tuli syvänteemme luo ja yritti nousta tasanteelle. Autoin häntä nousemaan ylös ja hän rojahti päälleni ja halasin häntä.