IRC-Galleria

Eri ilmansuunnista on alkanut kuulua ujoa yninää, että kannattamani jäykkä ja julma seksuaalikielteisyys aiheuttaa väkivaltaisuutta, koska muslimiterroristitkin pakottavat naisensa pukeutumaan kasvohuntuihin.

Miten kulttuurista voi mielessään vääntää seksuaalikielteisen, jos asiaan kuuluu pitää jalkavaimoja (ei mitään merkitystä sillä, pitäisikö vaimoja oikeaoppisesti kohdella samanarvoisina, jos miehiltä lentelee jalkavaimojensa vuoksi peenikset, kuten muuan hulvattoman uutisen mukaan oli käynyt) ja mm. raiskauksen todistamiseen on perinteisesti vaadittu liioitellusti kylällinen todistajia? Tuollainen kulttuurihan on vain naiskielteinen ja ilmiselvästi päin vastoin _painottaa_ miesten nautinnollista elämää; seksiin liittyvät rajoitukset edustavat pyrkimystä naisten huoruuden paranoidiin kontrollointiin. Sillä, mitä kyseinen uskonto maltillisimmillaan tai yleisesti ottaen on, ei ole mitään merkitystä, jos puhumme terroristeista.

Tämä taas käy täysin yksiin esittämäni mallin, jossa traumaattinen neitsyt/huora -jako syntyy joko puolustuksena naissukupuolen ominaispiirteille tai - kuten tässä tapauksessa - miehen nautinnonhakuisuuden sivuuttaessa psykologiset tarpeet, miehille ominaisen tunne-elämän, jolloin seksuaalista tyydytystä varten on oma naislokeronsa, ja koska kyseiseen lokeroon tutustumalla törmää kaikkeen siihen, mikä ahdistaa tuntevaa miestä (naisen tyhjyyteen; siihen, että tuntevan mielen näkemys naisesta on pitkälti fantasiaa, sitä, millaisen mies haluaisi naisen olevan; naiseen pelkkänä seksin välineenä, mikä riittää naiselle mainiosti, jos se riittää miehelle, koska nainen tykkää siitä, että sitä nussitaan, ja muu röyhelö naisen ympärillä on syntynyt ainoastaan miehen tarpeesta - "He covers her mouth and fucks her ass. He blows his jam up her fudge hole as she dies. She asked for it. That's how he sees it, anyway. And his opinion is the only one that matters. You wouldn't listen to a woman, would you?" -Boyd Rice, Let's Hear It For Violence Towards Women), täytyy tunnetarpeiden tyydytykseksi luotu hutera, käsistä karkaava idealisoitu fantasia erottaa täysin tästä toisesta lokerosta.

Olette siis täysin hakoteillä etsiessänne tietä väkivallattomuuteen nautinnonhakuisuudesta tai naisten seksuaalisesta vapautumisesta. Vaikka osalle ihmisistä tämä toimisikin, merkittävälle osalle naisten seksuaalisuuden rajoittamaton toteutuminen merkitsisi elämisen (ei elossa pysymisen) mahdollisuuksien kavenemista ja ahtaalle joutumista, ja seuraavassa merkinnässä on kiinnostavia pointteja ajattelutavasta, että ilman näitä vanhanaikaisia pahanilmanlintuja ja täydellisyyden esteitä eläisimme paratiisissa: http://actuspurunen.blogspot.com/2008/06/rasismin-fantasmaattinen-konstituutio.html

Zizekin ajattelun ero omaani nähden ainakin pinnallisesti näyttää olevan siinä, ilmeisestä yhdenmuotoisuudesta huolimatta, että itse puhun jatkuvasti vaistonvaraisesta toiminnasta ja sen synnyttämästä traumasta, siinä missä Zizek käsittelee erehdyttävästi tätä muistuttavaa ("olemisen perustrauma", vai mikä nyt olikaan) kokonaisuutta tietoisuuden synnystä käsin. Aloitin juuri muuan kuppaisen vanhan filosofin hourailujen lukemisen, koska paikalliseen kirjastoon oli ilmestynyt käsittääkseni filosofin viimeiseksi jääneen vuodatuksen lisäksi Hyvän ja pahan tuolla puolen, ja siinä sanotaan tarkkaan ottaen näin: "[Y]htä vähän on 'tietoisuus' missään ratkaisevassa merkityksessä vaistomaiselle _vastakkainen_, - filosofin enintä tietoista ajattelua ohjaavat salaa hänen vaistonsa pakottaen sen määrätyille urille." Saa nyt nähdä, onko tällä ukonkäppänällä enemmänkin annettavaa, musta kun vähän tuntuu, että se on ns. mulkku.