IRC-Galleria

Yksi esimerkki kookielen rajoja rikkovasta sarkasmista lienee lähes elämänohjeeksi ja mantraksi vakiintunut jokatilanteen repliikki "ei siitä käännytty". Kääntyminen on sivuuttamaton osa meidän kaikkien jokapäiväistä elämää. Kääntymättä matkaaminen paikkaan kuin paikkaan lienee lähes mahdotonta. Kääntyminen saattaa tapahtua yhtäkkiä hetken mielijohteesta, tai varovasti harkiten lievässä kulmassa. Ihmiset kääntyvät niin liikenteessä kuin sängyssäkin. Pakon edessä tuulten kääntyessä on lentokoneen käännyttävä kurssiltaan yhtä vääjäämättä kuin vauva kääntyy äitinsä kohdussa, valmiiksi vastaanottamaan kylmän maailman. Kääntymisen rajat ulottuvat aineellisen maailman lisäksi myös henkiselle tasolle. Ihmisten tullessa uskoon he ovat kääntyneet uskoon, ja alkavat käännyttää myös muita kanssaeläjiään elämään uuden ideologiansa säännöstöjen mukaisesti. Täten kääntymistä voidaan pitää myös heidän elämän suurimpana päämääränä. Lisäksi olen kuullut puhuttavan sellaisista ihmisistä, jotka ovat niin uskollisia kääntyjiä, etteivät luovu aatteistaan edes kuoleman edessä vaan jatkavat jaloa harrastustaan myös rajan toisella puolella kääntymällä haudassaan. Tunnetun universumin kaikki syntynyt elämä perustuu kääntymisen periaatteeseen; atomeista planeettoihin, galakseista galaksiseinämiin ja koko maailmankaikkeuteen. Täten todistettuani kääntymisen olevan vääjäämätön osa jokaisen elävän olion ja hiukkasen olemassaoloa, voin kertoa syyt jotka ovat johtaneet synnynnäisen k-kieleläisen jokapäiväiseen kääntymisestä kieltäytymiseen. Tämä alunperin pikkupoikien pahanteon peittelyksi kehitetty elämänviisaus on äärimmäinen esimerkki k-kielen kielioppia runsaasti sävyttävästä sarkasmista, jota ilman tämän häviävän kielen synty tuskin olisi ollut edes mahdollista. Ei käännytty.

Kaikki alkoi vuonna 1999 kun
ispä sanoi megakeskuksen
liukuportaissa edessämme
hitaasti liikkuvalle
mummolle huomaamattoman
spontaanisti, nopeaan
tahtiin "älä painu vituun!"
Tylsistyneet pojat alkoivat
toistaa elämänviisauttaan
kyseisessä kauppakeskuksessa
myös muille ikäluokille,
keskittyen kuitenkin lähinnä
harmittomiin vanhuksiin.
Nopean tahtinsa ansiosta
lausahdus vakiintui pian
muotoon: "äl pa vi". Vaikka
K-kieli olikin saanut
vaikutteita jo ennen tätä
tapausta (mm. sille
tyypillisen silmiä riipivän
sarkasmin), ja vaikka se
saikin nimensä vasta
seuraavana kesänä
provinssirokin aikoihin
Sahalammen uimarannalla,
tätä voidaan pitää
oikeaoppisen K-kielen
kielellisen rungon alkuna,
ja täten ispää syyttää
K-kielen kirjakielen isäksi.

Kielen syntyyn ja sen
kehitykseen on toki
vaikuttanut useat muutkin
eri henkilöt. Vaikka kielen
kehittäjät ajan kuluessa
hajautuivatkin eri puolille
Suomea, ei K-kielen kehitys
suinkaan juuttunut
paikoilleen. Osaltaan kielen
kehittämisestä ja
ylläpitämisestä
allekirjoittaneen lisäksi
vastaa Sri, joka muutettuaan
Ouluun piti tiiviisti
yhteyttä kollegoihinsa,
Ispään ja minuun, ja joka
suuressa viisaudessaan
lisäsi yhteiseen kieleemme
kaikkiin konsonanteilla
alkavien sanojen eteen
liitettävän
kirjainartikkelin S-. (esim.
mitä svi?)

Nimensä K-kieli
sai vuoden 2000
provinssissa, jossa pojat
tutustuivat kauhajokelaiseen
juoppoon joka esittäytyi
heille Koona. Koo juotti
nuorille pojille omatekoista
kaakaopontikkaansa, josta
huumaantuneena pojat ottivat
tämän keski-ikäisen juopon
idolikseen, ja myöhemmin
päättivät nimetä uuden
keksintönsä esikuvansa
mukaan.