IRC-Galleria

Tappajarotta

Tappajarotta

on kotiäitimyyrä

Blogi

- Vanhemmat »

Vitutus jälleenLauantai 23.12.2006 09:04

Hei, olen Ira ja olen vitutuksesta sanaton.

Ihminen, jonka kanssa vietin pari vuotta (jälkenpäin ajatellen tuhlasin vain aikaani), on nyt niin katkera, että viitsii puhua suoranaista p*skaa. Totena puhuu asioita ihmisestä, jota ei edes tunne, ja jotka joku toinen katkera ihminen on laukonut. Samoja puheita on myös exästäni aikoinaan (kai vieläkin?) liikkunut, mutta ne tiedetään valheiksi. Miksi se oikeuttaa exäni puhumaan samaa sontaa sitten toisesta?

Ihminen, joka viimein ryhdistäytyi, on jälleen vajonnut. Kuten olen sanonut, humalassa on oma itsensä ja kyseisen henkilön todellinen luonne paljastu kyllä tänään. Kolmen päivän dokaamisen jälkeen alkaa taas minun elämäni vaikeuttaminen. Aivan kuin minä en saisi tietää, mitä hän puhuu. Tämä on pieni kaupunki. Aikuinen ihminen vajoaa lapsen tasolle ja alottaa "jos mä en saa, ei saa kukaan muukaan" -kiukuttelun.

Kehtaakin kysellä, miksi meidän suhde ei toiminut, vaikka olen kertonut sen moneen otteeseen. Ja annoin aikaa parantaa tapansa. Mitä tapahtui? Ei mitään. Paitsi se, että minun mitta täyttyi ja totesin, ettei minua saa pitää itsestäänselvyytenä. Nyt sitten itketään perään. Ihminen, jonka piti tuntea minut, väittää minun tehneen vastoin periaatteitani. Väittää minun pettäneen. Ja v*ttu kenen kanssa?! Omien sormieni korkeintaan! Vaikka olisi maailman huonoin suhde, en lähtisi pelaamaan toisella miehellä. Exä tasan tarkkaan tietää sen. On ilmeisesti katkeruutta muuallakin, jollakin, joka on istuttanut ajatuksen exäni päähän. Olenko koskaan edes antanut aihetta olla mustasukkainen?

"Mä oisin halunnu perustaa perheen sun kanssa!" Kuka kysy mun mielipidettä?? Häh? Ja p*skat. Minkä takia pakenin edellisestä suhteesta? Siksi, että sillonen mies halusi perustaa perheen (nykyisin hän on naimisissa ja viimesimmän tiedon mukaan heillä on lapsi). Haloo, oon 22vee, haluanko lapsia? EN. (Hatunnosto kuitenkin kaikille äideille ikään katsomatta) Ensin puhutaan mitä sattuu ja sen jälkeen itketään kuinka vieläkin rakastetaan ynnä muuta. Missä logiikka? Ihan kuin lämpenisin tollaselle.

Kyllä menee niin maku tosta äijästä. Toivoin, että voitaisi olla vielä väleissä, edes jonkinlaisissa. Kohta vaihan nimeni ja puhelinnumeroni ja muutan jonnekin kyläpahaseen Afrikan pusikoihin prkl. Minua saa nimitellä niin paljon kuin vain jaksaa, kunhan tekee sen päin naamaa. Mutta läheisiini ei tarvitse puuttua, varsinkaan heihin, joita ei tunne. Minun elämääni voi yrittää vaikeuttaa, mutta onneani ei voi viedä. Olen yrittänyt käyttäytyä ihmisiksi tähän saakka, mutta raja silläkin. Kova kovaa vastaan sitten jos ei muu auta. Osaan minäkin olla ilkeä.

Laitan tämän purkaukseni näkyville, koska tiedän, että se utelias pirulainen kuitenkin etsii minut käsiinsä täältä ja haluaa tirkistellä elämääni. HAHA! Kiinni jäit. Tapoihini ei kuulu p*skan puhuminen, mutta enköhän kohta opettele senkin taidon. Jää vain odottelemaan.
- Vanhemmat »