IRC-Galleria

Ihanan~
Tappo sunnuntai. Ruisleipää ja avokadooja, Maannu patterin vieressä lattialla vaa siks, että se hohkaa mukavasti lämpöä. <3
Bleärgh...

Sit kun ei enää oo mitää isompaa. On vaan pientä sirpaletta siellä täällä. Kuvittele vaikka olevasi 60 ja ullakollasi on laatikollinen valokuvia. Kattelet niitä ja kylläpä oli elämä. Ja taas huominen tuntuu hyvältä.
No omalla kohalla ne on lasisia sirpaleita. Helvetin teräviä vieläpä osa. Mielessä.

Kiinnostus kaikkeen vaan... Loppuu. Sellanen hiipuva pulssi. Enään ei oo tullu ku vaan asioita jotka pitää mielenkiintoo, päivistä-kuukauteen. Asioita jotka haluaa vain saada tehdyksi ennen primääriä, sen ohella.

Sitten sitä on loppujen lopuksi vain lukossa.

Pistää miettimään kohtaloa, kun jos ei oikeesti ole juuri sillä hetkellä asiaa/asioita joka/jotka pitäisi/vät hengissä. Jotain ihan helvetin pientä ilmaantuu, että ehkä nyt vielä huominen. Kuten vaikka unista todellisuudessa tapahtuvat de'ja vut. Tapahtuman jotain erityistäkö? Onko tämä elämä jo kerran eletty? Vai liekö aivojen piilevät voimat tulevaisuuden laskemisessa pilkun tarkkuudella.

Viimeaikoina vaan alkanu hävettämään olla ihminen. Ihmisyys. Tosin jos olisin vyötiäinen, lisko tai susi. En tiedä hävettäisikö, ei siis ihmisyys vaan liskosuus, vyötiäisyys, susisuus. Osaavatko ne ajatella näinkin monimutkaisesti. Veikkaan, että helpompaa kyllä olisi. Ei niillä ainakaan näin hankalaa järjestelmää ole.

Miksi näen..? kuulen..? tunnen..?
Mitä on olla toinen ihminen..?
Miksi todistamassa juuri tätä aikakautta..?

Missä se oma sietoraja sitten loppujen lopuksi menee, kun kaikki on vain pilkkimistä. Miten päässä haiden kaltaisesta uteliaisuudesta. Sulkea ydintoimintoja. Aina sitä sanoo metsälle kun ei jaksa. Mutta huomenna toteat jaksoit kuitenkin. Mitä on jaksaminen, kauanko sitä ylipäätään voi jaksaa. Moni sortunut vähemmästäkin, miksei sitten itse vaikka sitä haluaisikn. Moni sanoo, että se on vain päätös. Koko elämä on toistaiseksi ollut päätöksiä ja teräsovien paiskautumista naamalle. Sadistista kidutusta josta ei vain pääse pois. Vai onko sittenkin olemassa, valoa? Mikään hohde ei tosin ole kestänyt yli sormien lukumäärän.

________________________________________

~ How do I know for sure that any of this is real, when everything feels so surreal..?
"Oh snap, son! I hear a train comii~ing!
10, 9..! *kshhh* I got bored..." ~

Kylläpä tekee mieli vaa koko aja nukkuu. Elävältä haudattu.
Mitäpä väliä sillä on.
Ulkonakaa oo mitää muuta kuin kylmä.
Jos oisin karhu ni sais vaa nuq kooooko talven. *drool*
Mikäli on sielunvaellusta ja uudelleen syntymistä ni joku komodo, alligaattori tai karhu ois aika jees.

Enneunet vaivaa... Helvetisti de'ja vu hetkiä ollu. Jotain on tapahtuman, mutta mitä. Tuleeko kaapu setä käymää ^_^? Tuskin... Nyaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaawn ku väsyttää... ><

_________________________________

~ So I play the story over and over again. Because every time. The ending makes me cry. Every part of the story, ignites a feeling.~

Uuuu, kun alkaa olla paljon luomia. Milläköhän perusteella niitä tulee vielä lisää. Ja huvittavinta on se, että nää muodostelee lähes symmetrisiä kuvioita sinne ja tänne.

Huuu... Omassa rauhassa jälleen.
Ja eikun heti viikon alusta soittelemaan tatuointi liikkeitä läpi.
JÄÄKAAPISSA EI OO MITÄÄÄÄÄN!
Lipitän ketsuppia koko viikonlopun. No ei.
Kyllä riisiä on ja jotain kasvis pusseij.

~ I was thinking, where does the light always come. Like enforced. Even though I want to be succumb to darkness. I want to give up for I see resisting pointless in long run. It just... Pops.~

Äiti heitti pikkusiskon tänää isovanhemmillee ja tasan sen ajan ku se lähti autosta - jäi suustaa kii lörpöttelee - ku se tuli takas autoo...



You tell all the boys no
Makes you feel good yeah
I know you're out of my league
But that won't scare me away no
You've carried on so long
You couldn't stop if you tried it
You've built your wall so high
That no one could climb it
But i'm gonna try

Would you let me see beneath your beautiful
Would you let me see beneath your perfect
Take it off now girl, take it off now girl
I wanna see inside
Would you let me see beneath your beautiful tonight

You let all the girls go
Makes you feel good, don't it?
Behind your Broadway show
I heard a voice say please don't hurt me
You've carried on so long
You couldn't stop if you tried it
You've built your wall so high
That no one could climb it
But i'm gonna try

Would you let me see beneath your beautiful
Would you let me see beneath your perfect
Take it off now boy, take it off now boy
I wanna see inside
Would you let me see beneath your beautiful tonight
Ohhh, Tonight

See beneath, See beneath,
I...Tonight
I...

I'm gonna climb on top of your ivory tower
I'll hold your hand and you'll, you'll jump right out
We'll be falling, falling
But that's okay
Cause I'll be right here
I just wanna know

Would you let me see beneath your beautiful
Would you let me see beneath your perfect
Take it off now girl, take it off now girl
Cause I wanna see inside
Would you let me see beneath your beautiful tonight
Tonight, see beneath your beautiful
Oh tonight, we ain't perfect, we ain't perfect
Would you let me see beneath your beautiful tonight

"Kaiken otan todesta vaikkei mikään oikeestaan kiinnosta."

_________________________________________

~ Goddess' sure know how to get me curious. Carrying me to the next day. The sensation, maybe it's all just to hear my cry again in the void. But the inside isn't beautiful. It's full of coal and ash. Lair for the darkest beast to sleep in. Mumbling the song of "Seven, six, five. I killed for the hive. One, two, three. I cut for thee. Four. Death... I know." ~

Cycle
An eternal cycle
Cycle

They battle around
Clashing sound
Flashes in between
Explosions to be seen

Light and dark

It is a race infinite
Back and forth
They compete on an eight track

Weapon rack of every piece
Selection never ending variety

The light falls
Darkness calls

Host must not die

They depend on each's existence
The glint and glow in darkness' eyes
Restores the shine of light

The host must not die

They depend on each's existence
The black hole in light's heart
Finds pleasure only from a fight

Race never ending
Battleground unforgiving

Sparks generated

Form the very pulse of god's heart

__________________________________

~ Confused by the thoughts. Darkest of hours, I welcome Death. On my last breath, life is regenerated. Plagued phoenix repeating suicide in frigid wind, to feel the heat generated only by rebirth. I seek the way out. The gates of hell refuse to open. Gates of heaven wish farewell. Death says "Til' next we see". Ignored and rejected by the divines. I question and seeketh my place...~

It falls again
Darkness gathers around
It closes in again
Darkness surrounds the mind

Wishing the hand would come reach and take away

Those wings you got
I want them too

In my own corner, I wish to return
Sleep in the darkness, until light is no more
The pain creeps in, screeching the walls

Wake me up
To witness the end

Se on kaikki sotaa. Kaikki koulututetaan luomaan oma yritys jolle hädin tuskin on markkinarakoa. Suuret yritykset voisivat viedä kaiken jos haluaisivat, mutta kohteliaisuuttaan jättävät pienliikkeille erikoistumisen varan. Suurin sotatanner joka on ollut aina ja tulee olemaan.
Kaikesta kilpaillaan ja suurin hetkemme elämästä on järjestetty ottelu johon pitää osallistua jotta järjestelmä pysyy hengissä.

Hideo Kojima on kertonut kaiken tämän, mutta sci-fi fantasiana.

Tarvitseeko ihminen sotaa selviytyäkseen. Tällä hetkellä se on henkistä ja rahallista. Onko tämä sivistynyt ihminen?

Puhvelitkin elävät suurissa laumoissaan vain selviytyäkseen yhtenä isona ryhmänä. Ainut asia mistä kilpaillaan on naisten huomio.

There will be a day
And that day
You will be pushed on the very corner of your room

To defend or to surrender
Answer is quite simple
Who would give up their honor?

No matter what
It's the very thing that still holds you

If I'm even to live that far

Even if it makes you cry
Even if it hurts someone
Even if it kills an unknown

You'll cry
But you will do it

You will hold on to that piece of honor

If I'm to live that far
I'll allow myself to snap
I'll allow myself to defend

For by all means
I have done no wrong
To be insulted and dishonored

I'll cry