Elämän suuntani oli kateissa, kaikkialla vain umpikujia, kuin suuressa labyrintissa. Uskoni mihinkään hyvään alkoi hiipumaan, loppu tuntui väistämättömältä. Sitten tulit sinä, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sait minut jälleen nauramaan ja hymyn huulilleni positiivisella asenteellasi.
Nyt olen alkanut näkemään valoa tunnelin päässä, valon jonka sinä ystävyydelläsi toit. Vielä on matkaa perille, mutta sinä ystävä rakas, olet ollut mitä suurin inspiroija ja motivoiva voima. Lisäksi olet ainoa ihminen, joka ei minua tuomitse siitä mitä olen. Ja siitä olen ikuisesti kiitollinen. Kiitos!
www.youtube.com/watch?v=NuxS-9t3tnY
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 20.01.
- OMISTAN ITSELLENI MUIDEN PUOLESTA 19.01.
- VANHENEMISESTA 14.01.
- [Ei aihetta] 13.01.
- YOU KNOW WHO YOU ARE... 10.12.
- huoh... 06.12.
- [Ei aihetta] 27.09.
- Näin, ettäs tiedätte! 14.09.
- Vain elämää, ei sen enempää? 29.08.
- Juuri näin! 02.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2013 (4)
-
▼
2012 (14)
- ▶ joulukuu 2012 (2)
- ▶ syyskuu 2012 (2)
- ▶ elokuu 2012 (2)
- ▶ heinäkuu 2012 (6)
- ▶ kesäkuu 2012 (2)
- ▶ 2011 (10)