IRC-Galleria

Kukapa sitä osaisi olla niinkuin pitäisi
Kukapa osaisi antaa anteeksi jatkuvasti
Kukapa kertoisi, miksi pitäisi
Kukapa sanoisi, mitä kuulla haluaisit

Kukapa miettisi samoin kuin sinä
Kukapa tuntisi samoin kuin sinä
Kukapa näkisi samat unet kuin sinä
Kukapa tuntisi tietämättä

Kukapa puhuisi kanssasi samalla kielellä
Kukapa puhuisi kanssasi samoista asioista
Kukapa tuntisi tuskasi
Kukapa jakaisi tunteesi

Kukapa avaisi mielesi
Kenenkä antaisit sen tehdä?

Koskaan voi kuitenkaan olla kaikille mieliks, niin turha edes yrittää. Että näillä eväillä se vaan on eteenpäin mentävä, kunhan omatunto pysyy puhtaana (tai ainakin lähes..)

Ja jotain ajattelemisen aihettakin tälle illalle..

Kun siivoaa kaappinsa luurangoista ja pölystä
Turhasta tavarasta
Tulee vastaan kaikenlaista
Sellaista jota et halua heittää pois
Koska se on joskus merkinnyt jotain
Ja ehkä joskus tarvitset sitä vielä

Mutta mikään tunnetila ei palaa tavaran myötä
Vaikka kuinka sitä katsoisit ja muistelisit
Eikä mikään, mitä et ole tähän mennessä tarvinnut
Muutu tarpeelliseksi myöhemminkään

Ja jos muuttuu, voit aina hankkia uuden..
Näin se vaan on.

Kaikki siis pois ja hävitykseen.

Mikä vittu saa ihmiset rynniin liikkeeseen sisään silloin kun kello osoittaa jo sen, että liike on suljettu..??!! Kysyn vaan. Nimim. Saunavuoro meni ohi jo toisen kerran..

Älä vastaa, kun sinulta kysytään. Vastaa ainoastaan silloin, kun sinun odotetaan olevan hiljaa.. Ja mielellään silloinkin kysymykseen, jota sinulle ei ole esitetty.

Nyt on napit ja nappulat kohdillaan..

Ikuinen realisti pessimistin vaatteissa, kääntyen alkoholistiksi ja ateistiksi.. Mitä enempää ihminen voi toivoa elämältään..?

Yö
Musta ja hauras
Kaiken peittävä
Pelottava

Lupaus uudesta
Aamusta
Uudesta päivästä
Uudesta mahdollisuudesta

Sinne on vielä matkaa
Ensin on selvittävä tästä
Loputtomalta tuntuvasta
Sanoinkuvaamattoman tuskaisesta
Varjot esiin tuovasta yöstä

Kello käy
Liian hitaasti luulisin
Minuutit kuluvat
Ei vieläkään voiton puolella
Valo viivyttää itseään

Syleilen itseäni
Annan ajatuksilleni vallan
Ja juuri kun nukahdan
Valo on taas täällä.

Ajatukseni ovat muuttuneet pieniksi madoiksi, jotka kaivertavat aivoni reikäjuustoksi.. Joo.

Elämän suuria mysteereitä..
Ollako vai eikö.
Ja jos on, niin miksi?
Ja onko sille olemassa tarkoitus?
Vai onko kaikki vain olematonta?