IRC-Galleria

Vähän unohtunut tämä.. :D


Osa 7 – Paras ystäväni


Ystävästä, hmm. Mulla ei varsinaisesti enää ole mitään parasta ystävää, harvemmin jaksan luottaa keneenkään niin paljoa. On kuitenkin kaks ihmistä, joille puhun täysin suoraan ja asioita kiertelemättä. Kihlattu & äiti. Niiltä ei tarvi mitään salata, koska ne ymmärtää tilanteen ku tilanteen. Ja pakkohan se niillä on, right?
Oon myös löytäny pari tosi hyvää ystävää tuolta Lapin puolelta (ah, IRC) ja samalla Vekekin on saanut tilaisuuden solmia uusia kaverisuhteita. Kyse on vastakkaisen sukupuolen edustajista, joiden seurassa viihdyn aikalailla ja joille tulee yleensä puhuttua kaiken näköstä ja kuulosta. Plus nää kaverit on helpottanut mun mielentilaa ihan mielettömömästi kuluneina kuukausina, kun asiat on oikeesti meinannu mennä päin helvettiä. Ovat olleet tukena ja olkapäänä ja jaksanu kuunnella mun vikinöitä joka ilta. Kiitos teille, ootte tärkeitä.
Koska kihlattu on armeijassa, oon nykyään melko yksinäinen. Jos en oo porukoilla hoitamassa mun lukuisia elukoita, niin istun tietokoneella irkaten ja pelaten. Ei täällä juurikaan kukaan käy kahvilla tai iltaa istumassa. Parempi niin, muuton takia (Tornio<3) en halua enää solmia vahvoja siteitä tänne.
Ainiin, on tuolla Oulun suunnalla myös yks nainen joka on rakas ja tärkeä tukipilari ja jota jään kaipaamaan melko paljon.

Lopputulos? On mulla pari kaveria, perhe on kuitenkin tuhat kertaa tärkeämpi ja parempi tuen antaja :) Ehkä en tarvikkaan muuta.

Unruhe