IRC-Galleria

Joo meijän vene meinas upota eilen. Olin sisällä tekemässä (liian vaikeeta) kuvaristikkoa ja sit katoin et joo lattialla on vettä, mitä vittua lattialla on vettä! Huusin isän ja se tulee kattoo ja käskee mut ulos ajaa. Kohta se tulee ulos ja soittaa hätänumeroon: 'Högsoran (oisko ollu??) ja Stenskärin välissä purjevene, iso vuoto, äkkiä meripelastus apuun'. Mä katon et just taitaa olla paha ku siäki hikeentyy. Isä antaa kännykän mulle ja hätänumero taitaa yhdistää puhelun meripelastukseen samalla ku isä menee kattoo sitä vuotoo ja mä oon varma et nyt kyllä Adina uppoaa. Änkytän vaan sinne puhelimeen jotain, en ees tiedä kenen kanssa nyt puhun ku puhelu on yhdistyny noin viis kertaa. Sittten huomaan että oho ruoori on tossa mun edessä pitäisköhän mun tietää minne me ollaan menossa. Isä tulee just parahiks huutamaan mulle et meinaatko saada tähän veneeseen toisenki reijän, että ku tätä suuntaa meeet vielä kakskyt mertiä nii se oli sitten siinä.

Ei mulla oo edelleenkää hajuu minne mä ajan, mietin vaa et voi ei siinä meni mun känykkä ja kirjat. joo mulla on kolme kirjaa mukana ja kaikki makso divarista alle kaks euroo :

---

D

Isä rupee pumppaa vettä pois ja mä kuulen viimeinkin mihin mun pitäis ajaa. Pästään rantaan minuutti ennen merivartiostoa. Isä rupee tutkii voitoa ja toteaaki että tää onki makeeta vettä. ELi oikeestaan meijän vene ei ollu uppoomassa missään vaiheessa, meijän vesitankki vaan on laskenu vedet 'vähän' väärään paikkaan ja nyt pilssissä (veneen lattian alla) on sellaset 120 litraa juomavettä.

Ihmiset satamassa ottaa kuvia meripelastusaluksesta ja mä oon et haloo me oltiin kymmenen minuuttia sitten merihädäsä ja nyt tyypit ottaa kuvia ku jostain lentopallo esityksestä.

Meripelastustyyppi on ilmeisesti ruotsinkielinen ja puhuu suomea aikas huonosti: 'Sulla oli mm tyttö! mukana' Isä: 'Joo oli' M:'keskuksesta sanottiin että huvin saatiin kaikki tiedot. vaikka olikin vähän hätäinen'. Mä katon sitä tyyppii että onkse tosissaan. meijän vene meinas upota ja mä olin ohjaamassa 11 metristä alusta karikkoisella saaristolla ilman mitään suuntaa nii kai siinä voi hieman 'hätäinen' olla.

Mutta ylpeänä voin todeta että mun 5 euron kirjat säily kuivina, kuten myös kännykkä. Pilssi tyhjennettiin pumpuilla ja päästiin ihan hyvin tänne Hankoon. En ennen ollukaan soittanu hätänumeroon. Ja äsken soin elämäni ensimmäistä kertaa mustekalaa joka ei muuten maistu miltään.

Nyt isä on tuono tonne sitloodaan jotian vanhoja työkavereitaan ja mä saan dataa. Ois muute konekki menny jos vene ois uponnu. Viva la vida!