IRC-Galleria

joo moi. toist yötä istun tääl oskul. olin vähä aika sit hiukan humalas mut nyt seki on tainnu lähtee. tilalle on tullu angsti. porukka vaa nukkuu, dataa tai jotai. karri ja tero lähti joihinki bileisii käymää eikä ees kysyny mua messii. nyt sit oon melkee yksin. kuuntelen musaa ja angstaan. musa voi kyl tehä nii paljo. äske oli jotenki tyhjä fiilis, mut sit pistin vähä musaa ni heti helpotti. silti on kuitenki jotenki sellane sisänen tyhjä fiilis. nää tälläset tekstit pitäs kai pistää journaliin mut tää ny tuli ekana tähä et antaa ny mennä. silti suosittelen kaikille tutuille ja vähän tuntemattomille et käy ain välil tsiigaa sitä journaliiki. vaik yleensä vaan kiroon sitä paskaa mitä sinne kirjottelen. mut tänää on vuoros tälläne extempore galleria-avautuminen. et nauttikaapas nyt sit. tälläst herkkuu ei kuitenkaa joka päivä tuu.
noin. nyt tulee jotai angstikkaampaa musaaki. mä en tiiä itkettääks mua, vai onks tää vaa sitä et silmii väsyttää ku ei oo koko viikonloppuna tullu nukuttuu. mut muutenki on tuntunu ny ehk viimesen viikon tai jotai et on jotai sisäsii paineit jotka pitäs purkaa jotenki. kunno perskännit, tai sit rikkoo paikkoi ja rikkoo lakii tai jotai. tai sit itkee. itkeminen kuitenki purkaa paineit. varmaa paremmi ku mikää muu. taino. riippuu vähä. kunno juttutuokiko voi auttaa sikan ja purkaa paineit. tai sit jos tekee sellasii asioit jotka olis pitäny tehä jo aikoi sitte. tai emmä tiiä. vittu kuka ottaa täst elämäst selvää? ei vittu kukaa. elämä on yks sellane yhtälö jota ei voi kukaa selvittää. tai jos selvittääki ni sit on kuollu. sit ei oo enää elämää. kaikki vaikeudet ja angsti ja kaikki paska kuuluu elämään eikä sille voi mitää. luin tänää tommin journalii, ja oon ilonen tommin puolest. silt jätkält tullu sellast tekstii et saa itekki sellasen hyvän fiiliksen ku luki sen. yritin kai selittää sitä terolle tos jokunen tunti sit kännis, mut en tiiä kuunteliks se. todennäkösesti ei. mut paskaakos sille voi. elämä vittu on. vittu. joskus sitä vaa haluis nukkuu. nukkuu monta vuotta vaik. herää sit vaik lukion ja intin jälkee ja ihmetellä sitä kuink on elämä edessä. tos viime yönä/aamuna ku nukuin ni näin kaikkii unii. yhes unes tais olla kaikki ihmiset jotka mä tunnen ja jotka oon elämäni aikana tavannu ni yhes ravintolas mun kaa. sit vaa porhalsin sen ravintolan läpi ja näin kaikki ne ihmiset. sit yks. yks ihminen jäi jotenki mieleen ku heräsin. ja se oli muutenki siin unes jotenki erikseen muista. erillainen ku muut. se ei puhunu paljoo. ja ain ku yritin puhuu sille ni jotai tuli tielle. jotai esteit sun muit. ja sitku esteet oli hoidettu pois, ni sit se oli kadonnu jonnekki. tai jotai sellast. unet on sellasii et niit ei koskaa muista kunnol. mut silti unet on jotai tosi....vittu emmä tiiä. sellast kuitenki. tärkeet. ne kuitenki ees jollain taval merkkaa jotai. joo. pitäis kai lopettaa pikkuhiljaa. osku haluu tullä tälle koneelle ja sillee. vittu. nyt on kyl sellane köysi kaulaan ja tuoli alta veks fiilis. pimeeseen huoneeseen viiltelee itteensä fiilis. vaik ei pitäis olla. voisin ny mennä ton oskun kaa ulos röökille ja vaik purkaa sille jotai. tai emmä tiiä. kattoo ny. täs tais ny olla tää galtsu-avautuminen. muistakaa silti käydä kattoo sitä journalii. mutmeen. ettei osku kerkee polttaa tota sen röökii enne ku ees kerkeen tonne ulos. moiks.