IRC-Galleria

amap

amap

Will you be here forever?

Tara PUN1 ja BIS4Sunnuntai 13.09.2009 23:16

Hihhei! Olipahan mainio mätsärikokemus tänään. Kirjoitanpa siitä oikein kokonaisen päiväkirjatarinan, kun niin kovin ratkiriemuisaa oli!

Sää oli näyttelytilaisuudella mitä mahtavin, sillä vaikka taivaalle kertyi puolessavälissä uhkaavia pilviä, ripsaisivat ne muutaman pahaisen pisaran, eivätkä mitään sen kummoisempaa. Muuten ilakoimme syksyisessä auringonpaisteessa. Aamupäivällä jo pakkauduimme Minnan ja Taran kanssa autoon, jättäen Adolfin talonvahdiksi, ja vielä Nastolassa kyytiimme nouse myös Pilvi. Uudenkylän kentällä tilaisuus odotti! (EDDDDDDDDDDDDDDDDD kirjoitti Aatu tähän väliin mukaan osallistuen. Energiapakkaus pitää energiajuomista.)

Pikkukoiria ja pentuja osallistui erittäin suuri määrä, ja oli paikalla tuttujakin! Marikalle ja Fannille kiitokset juttuseurasta, ja onnittelut koirien mätsärisaavutuksista! Tuottoisa reissu oli meille kaikille. :-)
Itse tilaisuus oli minusta oikein hyvin järjestetty, ja tuomarit olivat oikein mukavia ja asiansa hallitsevia.

Tara oli aluksi erittäin ei-kiinnostunut koko mätsärihömpästä, ja vähän arvelutti kehään meno sen kanssa. Likka kuitenkin tapansa mukaan yllätti, ja itse isojen koirien kehässä oli liekeissä. Seisoi hienosti ja juoksi myös, ja tästäpä irtosi palkinnoksi ensin punainen nauha, ja punaisten kesken PUN1 sija palkintoineen! Palkinto olikin varsin mittava, sillä isoon ruokalaatikkoon oli kerääntynyt ruokasäkin lisäksi koirankeksejä, ilmainen elokuvavuokrauslipuke, koirankuppi, lapaset, näytenappuloita, domino-keksien juhlarasia, pari koiranlelua sekä sikatikkuja, sekä tietenkin punainen ruusuke. Näinhän se meni, että tie vie ensimmäistä kertää meidät BIS kehään. Kehässä Tara seisoi todella hienosti, mutta alkoi homma jo vähän kyllästyttää, eikä tuomariin katsominen oikein kiinnostanut, kun äiskällä oli makkaraa sormissa. Tara joutui myös niin hitaiden koirien taakse juoksemaan, että alkuun jouduimme könyämään, kunnes röyhkeästi anteeksipyydellen ohittelimme, että neiti pääsisi vähän ojentelemaan koipiaan. Seitsemänneksi ei kuitenkaan jääty, vaan neljäs sija toi mukanaan ruusukkeen, uuden koiranruokasäkin ja pokaalin. Pikku porsas oli oikein ylpeä saavutuksestaan, eikä toki unohtanut ylpistyä palkinnoistaan.

Hihhei!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.