IRC-Galleria

Minulla on viha-rakkaussuhde kävelysauvoihin. Ostin ne viikko sitten ja tykkään kävellä niiden kanssa. Mutta: miksi minun pitää olla niin pinnallinen, että ajattelen miltä näytän niiden kanssa kävellessäni, varsinkin kun en ihan pysy vielä rytmissä ja olen monesti meinannut kompastua niihin. Näytän varmaankin aloittelevalta sauvakävelijältä. Se on toisaalta hyvä, koska jos olisin harrastanut sitä jo pitkään, ihmiset ajattelisivat minun olevan ainakin kolmekymppinen. Ei kukaan 15-vuotias aloita "dementiahiihtoa" vielä.

Käytiin jannen kanssa pari tuntia sitten hesellä ostamassa tonnikalasalaatit (hetken mielijohteesta) ja matkan varrella näin monia juhlimaan lähteviä nuoria. Tuli tosi mummomainen ja tyhmä olo sauvojen kanssa. Tuli sellainen olo, kuin olisi ollut tuulipuku päällä, ja se oli ihan kauhea olo! Janne vielä kokoajan sanoi etten mene rytmissä ja että näyttää tyhmältä. Sitten suutuin jannelle ja sanoin että "V*ttu kävele ite näillä sitten". Janne ei halunnut.

Ilmoitin meidät juuri lavatanssikurssille. Jannen äiti ehdotti sitä. Nyt olo on kuin menisi parisuhdeterapiaan, vaikka oikeasti olen vähän innoissani. Silti jossain alitajunnassa toivon, että kukaan tuttu ei tulisi samalle kurssille (yliopistoliikunta), mutta jos tuleekin niin samassa liemessähän siinä ollaan. Yhtä mummoja ja pappoja, noloja ja pompoja.

Huomenna alkaa koulu. Ei inspaa. Meen tekeen vielä yhden ristikon ja sitten nukkumaan.

Oltiin baarissa ja ihan mukavaa oli :) tanssittiin ja juotiin paljon. Yks jätkä halus tarjota mulle juoman, mutta se tilas sitten mulle neljä juomaa :o jätskidrinkin (aivan TÖRKEEN HYVÄ), kaks siideriä ja sex on the beachin. En saanut niitä itse edes kannettua :o Evallakin oli kädet täynnä kun sille se tarjos kolme. Koko iltana rahaa kului 5.5€ ja kertaakaan mulla ei ollut vähempää kuin kaksi juomaa kädessä :D Kiitos vaan sille pojalle, oli vissiin just päässyt intistä.

Hauskaa oli! ;)

tänään :P <3

Aina olen syönyt paljon ja tykännyt hyvästä ruoasta. Harmi vaan että en ole koskaan ollut kovin hyvä tekemään ruokaa, mutta nyt olen saanut innostuksen kokkaamiseen:) Vieläkään en tee alusta loppuun asti kaikkea itse, mutta ei kai kanaa tarvitsekaan itse teurastaa, jotta voisi sanoa ruoan olevan itsetehtyä.. No, en osaa tehdä marinadejakaan, joten ostan ne mielellään ihan valmiina, kuten myös perunamuusin tekeminen muusta kuin jauheesta tuntuu todella omituiselta ajatukselta :D mutta ainakaan en osta mikroruokia enää ;)

Maria ja Julia oli tänään lounastamassa ja oli tosi kivaa. Juotiin valkkaria ja syötiin kanaa ja riisiä ja jälkkäriksi jätskiä, kinuskikastiketta ja after eightejä :P Huomenna isi ja mun setä tulevat syömään ja ihan innoissani kattelen jo reseptejä, että mitä vois laittaa :D eli kyllä tätä voi kai jo harrastukseksi kutsua ;D


Odotan niiiin paljon perjantaita!! *hymyilee itsekseen* ^^

Oli ihanaa kun tilillä oli pitkästä aikaa vähän rahaa. Mutta v*tun laskut!! Onko ne oikeesti pakko maksaa? Mitä tapahtuu jos ei maksa? Joutuuko vankilaan? Tätäkö aikuisuus on??
813,11€ meni jonnekin bittiavaruuteen äsken. Syötä uusi maksu, syötä uusi maksu, syötä uusi maksu...haluan shoppailemaan huomenna. Enkä todellakaan haluaisi kustantaa omaa elämistäni, eli kasvaa aikuiseksi - ikinä!

T: erittäin pahasti keskenkasvuinen kakara

Siinähän se vuodenvaihde meni, ehkä jopa yllättävän rauhallisissa merkeissä :) Olin aika selvinpäin (vaikka viinaa kuluikin :D) enkä tehnyt mitään järjettömän typerää. Oltiin Viivun luona ja syötiin ja juotiin ja pelailtiin porukalla. Niin ja tietty käytiin kattomassa jokirannassa ilotulitukset ja ammuttiin itsekin pieniä raketteja. Kiitti Viivulle ja Jussille vielä!

Tänään oli harvinaisen kiva krapulapäivä kun jannen äiti ja isä ja mun isä olivat meillä kylässä. Syötiin fetasalaattia ja valkosipulipatonkia ja katsottiin koneelta kuvia meidän uuden vuoden vietosta. Vanhemmat saivat tuntea itsensä ylpeäksi kun joka kuvassa mulla ja jannella oli pullo kädessä ja joka toisessa kuvassa silmät vähän seisoi (mutta ei pahasti) ;D Mutta onneksi nekin on joskus kaaaauan sitten olleet nuoria ja ovat tosi ymmärtäväisiä ;)


Mitäs elämää suurempia lupauksia sitä keksis nyt uuden vuoden kunniaksi..no ainakin pyrin todella kovin parantamaan elämänlaatuani liikkumalla enemmän ja syömällä terveellisemmin. Vois yrittää juodakin vähemmän, mutta toisaalta miksi kieltää itseltään se ainoa elämänilo (no vitsi!! xD) Mutta bilettäminen on oikeesti niin hauskaa, että en viitti luvata mitään sellaista mikä en kuitenkaan pysty pitämään :D opiskelijabibbaloitakin alkaa taas ilmaantua ja synttäritkin on ihan pian ja ja...

Huomenna lähdetään heti aamusta kiertelemään huonekaluliikkeiden alennusmyyntejä kun uusi ruokailuryhmä pitäs saada.. :P ja jotain muuta varmaan lähtee myös mukaan kun viimeinkin tuli kauan odotettu palkka ;) sisustaminen on kivaaaaa. Elämä hymyilee taas mutta huomenna asiat voi olla aivan toisin ;) (ihanaa kun mielialat vaihtelee näin paljon <3)

Täys floppi koko vuosi :( läheisiä ihmisiä kuoli, riitelin, erosin, palasin yhteen ja oma ja läheisten ihmisten mielenterveys oli ihan päin v*ttua. Ystävät pettivät ja nyt entistä vaikeampaa luottaa ihmisiin. Ai niin, pääsin opiskelemaan alaa, joka ei yllättäen enää tunnukaan niin omalta. No, tutustuin sentään uusiin ihmisiin, jos se nyt on joku itseisarvo.
Kaiken halusin ja mitään en saanut :D Ei todellakaan tee tiukkaa juhlia vuoden vaihtumista kolmen tunnin päästä. Tuskin mikään silti muuttuu, mutta antaahan tällainen itsepetos aina sitä kaivattua toivoa.



Olen tehnyt asioita
joita ei olisi pitänyt tehdä
mennyt perässäsi paikkoihin
joihin ei olisi pitänyt mennä

Olen nähnyt unia
joita ei olisi pitänyt nähdä
kuullut sanottavan sanoja
joita en olisi halunnut kuulla

Olet kauneinta
kauneinta

Menet niiden luokse ja itket ja kuuntelet
menet niiden luokse ja itket ja kuuntelet
Lukitse ovesi nyt tiukempaan
huudan kynnyksen yli

Olen tullut maailmasta
jota ei olisi pitänyt olla
kaikki kuvattuna julisteissa
joita ei enää ole

Aion katua tekoja
joita en ole tehnyt
odottaa tulevia vuosia
jolloin kukaan ei enää muista


Ultra Bra - Itket ja kuuntelet

Oli aivan mahtavat synttäribileet Marialla eilen! <3 Hyvä että menin, piristyin vähän. Huomenna sitten taas meno päällä kun on paitsi uusivuosi, myös kihlajaispäivä <3<3<3 4 vuotta jo! ;) niin se aika vaan kuluu...Huomenna mennään kullan kanssa eka syömään espanjalaiseen ravintolaan ja sitten aletaan ryyppäämään urakalla ;D illalla mennään varmaan vielä johonkin baariin. Kissatkin tulee tänään kotiin ja on pitkästä aikaa taas hyvä olla <3 siis henkisesti, kauhee krapula vähän heikentää fyysistä kuntoa :D
Kiitos vielä Marrelle kivoista bileistä ja ihanasta joululahjasta! ;)

-anna-

Tänä aamuna tultiin ruotsista. Nyt lähdetään jannen kanssa isin luokse keskustelemaan hautajaista ja muista "käytännön asioista". Käydään tilaamassa myös kukkaseppele arkulle ja pitäisi siihen keksiä joku kaunis teksti. Jännitän hautajaisia ihan hirveästi. Pelkään että sorrun lopullisesti, hajoan pieniksi palasiksi enkä pysty hallitsemaan itseäni. Kaikkien edessä. Vaikka kaikki ymmärtää niin jotenkin en jaksa loputonta myötätuntoa ja kannustavia sanoja.
"Kyllä se siitä".

Nyt on kulunut vuorokausi siitä, kun isi soitti ja kertoi mamman kuolleen. Tuntuu oudolta olla eristyksissä täällä Tukholmassa kun isi ja hänen veljensä ovat yhdessä suremassa mammaa Turussa. Isin oli pitänyt mennä katsomaan mammaa eilen yhdeltä, mutta olivat sitten veljiensä kanssa muuttaneet ajan viideksi. No, mamma kuoli yhden maissa, joten ehkä he olisivat vielä ehtineet viettää viimeiset hetket mamman seurassa jos olisivat menneet aikaisemmin...mutta aina voi jossitella, joten on turhaa miettiä tällaista.

Huomenna menemme katsomaan Jannen kaverin vauvaa, joka syntyi viime perjantaina. Väkisinkin mieleni täyttää elämän realiteettien lohduttomuus. Joku syntyy ja jonkun pitää jättää tämä maailma tehdäkseen tilaa maapallon uusille kansalaisille. Luopuminen on vaan niin äärettömän raskasta. Pienenä en olisi halunnut eläimiä koska tiedostin, että jonain päivänä joudun jättämään hyvästit perheenjäsenille, joihin olen kiintynyt ja joita olen oppinut matkan varrella rakastamaan. Myös sukupolvien hidas vaihtuminen saa minut ahdistuneeksi. Pian meidän isät ja äidit ovat mammoja ja pappoja...Siitä pidemmälle en edes halua ajatella.

Kiitos edelleen kaikille, jotka ovat jollain tavalla piristäneet päivääni ja muistuttaneet olemassa olostaan nyt kun minulla on paha olla.