IRC-Galleria

Blogi

« Uudemmat - Vanhemmat »
Muumipeikko

[x] Sanon paljon kaksimielisesti ajateltavia asioita
[x] Pidän seikkailusta
[x] Minulla on todella kiltti äiti
[x] Olen itsekin kiltti
[ ] Nukun paljon talvella
[ ] Ystäväni joutuu jättämään minut usein lähtiessään itse matkoille
[ ] ..se masentaa/masentaisi minua
[ ] Laitan toisten tarpeet omieni edelle
[ ] Olen mustasukkainen

4


Muumimamma

[ ] Annan aina periksi
[ ] Olen hyvin huolehtivainen
[ ] Kaikki ovat omalla tavallaan kauniita ja ihania ihmisiä
[x] Olen ymmärtäväinen
[x] En suutu miltei koskaan
[x] Olen hyvä laittamaan ruokaa
[x] En tahdo pahoittaa kenenkään mieltä
[ ] 'Järjestettäisiinkö juhlat? Tehtäisiin hyvää ruokaa ja kutsuttaisiin kaikki ystävät!'
[x] Olen aina valmis kuuntelemaan toisten murheita

5


Nipsu

[ ] Olen materialisti
[ ] Olen hyvin ahne
[x] Hyvä ruoka on heikkouteni
[ ] Olen pelokas
[x] Olen mukavuudenhaluinen
[x] Olen aamu-uninen
[ ] Hotkin syödessäni
[ ] Olen pitkä
[x] Inhoan kylmää

4


Pikku Myy

[ ] Olen pieni
[ ] ..mutta pirun pippurinen!
[ ] Puren
[x] Pidän puoliani
[x] En pelkää mitään tai ketään
[ ] Olen aggressiivinen
[x] Kuitenkin ihan mukava
[ ] Olen tomera
[ ] En kuitenkaan johtaja-tyyppiä

3

Niisku

[x] Olen älykäs
[ ] Saan hulluja ideoita
[x] Saatan vaikuttaa etäiseltä tai viileältä
[x] Olen enemmän looginen, kuin tunteellinen
[ ] Voin tehdä 20 tuntia työtä putkeen täysin tyytyväisenä
[x] Työ/koulu on minulle tärkeää
[x] Nolostun, jos joudun romanttiseen/tunteelliseen tilanteeseen
[ ] Haluaisin olla/olen keksijä
[ ] Työnteko on hauskaa!

5


Muumipappa

[x] Olen arvovaltainen
[x] Kerron mielelläni tarinoita muille
[x] Olen laiska
[ ] Menen sekaisin, jos näen/näkisin itsessäni vanhuudenmerkkejä
[ ] Tahtoisin olla ikuisesti nuori ja vetreä
[ ] Menetän hermoni nopeasti
[ ] Olen heinänuhan uhri
[ ] Kaikesta huolimatta olen jalomielinen

3


Mörkö

[x] Viihdyn yksinäni
[x] tai ainakin olen usein yksinäni
[ ] Olen katkera
[ ] Olen melankolinen
[ ] Näytän kärsivältä ja/tai surulliselta
[ ] Jotkut saattavat pelätä minua
[ ] Minulle on sanottu, että jäädytän kaiken, mihin kosken
[ ] Pelastaisin metsästä liekkien keskeltä tytön, joka pitäisi minua rumana, ällöttävänä, kamalana hirviönä
[x] Jotkut ajattelevat minut sympaattisena, toiset taas inhottavana ja ilkeänä

3


Haisuli

[ ] Olen varsinainen kiusankappale
[ ] En piittaa seurauksista
[ ] ..useimmiten niitä ei ole
[ ] Olen varsinainen uivelo
[ ] Ihmiset ajattelevat minut ilkeänä
[ ] ..mutta en sitä oikeasti ole
[x] Härnääminen on hauskaa
[x] Jos veljeni kaatuu ansakuoppaan, kaikki tietävät heti, kuka sen ansakuopan on virittänyt: minä
[ ] Minulla ei oikein ole ystäviä

2


Nuuskamuikkunen

[x] Olen syvällinen
[x] Pidän ihmisten seurasta
[x] ..mutta vastapainoksi tarvitsen omaa aikaa
[x] Jaksan kävellä hurjan pitkiä matkoja
[ ]..vapaaehtoisesti
[x] Otan yleensä huomioon myös toiset
[x] Olen itsepäinen
[x] Olen filosofinen
[x] Nautin ulkoilusta ja telttailusta

8


Hemuli

[x] Olen kohtelias
[ ] Olen luonnonlapsi
[ ] Olen taipuvainen liioitteluun
[ ] Keräilen kasveja tai postimerkkejä
[ ] Kiinnostuksenkohteeni vaihtelevat tiuhaan
[x] Myönnän yleensä erehdykseni
[ ] Olen kirjaviisas
[ ] Pukeudun usein violettiin
[x] Olen ystävällinen

3


Surku

[ ] Olen surumielinen
[x] Olen pessimistinen
[ ] Pidän erittäin paljon susista
[ ] Tahtoisin olla joku toinen
[ ] Vaatteissani/laukuissani tms. on hakaneuloja
[x] Salailen toisilta jotakin piirrettäni tms.(esim. seksuaalinen suuntautuminen, fetissit, ihailemani henkilö etc.)
[ ] Olen ollut erittäin vaarallisessa tilanteessa
[x] ..en hätääntynyt/hätääntyisi, en pelkää kuolemaa
[ ] Olen pieni enkä lainkaan voimakas

3


Noita

[x] Halveksin jotakin tiettyä lajia/rotua/tyyliä
[x] ..enkä tahdo olla missään tekemisissä sen lajin/rodun/tyylin edustajissa, enkä tahdo että kukaan sukulaisenikaan on
[ ] Liiallinen kiltteys ällöttää
[ ] Minulla on punaiset hiukset
[x] Kerron mielipiteeni ihmisistä avoimesti
[ ] Olen kumaraselkäinen
[ ] En kaipaa toisten ihmisten apua
[ ] ..silloinkaan, kun todellisuudessa sitä tarvitsisin
[ ] Saatan olla itsekäs

3


Piisamirotta

[ ] Maapallo on vain yksi vaivainen tähti avaruudessa, katsokaas näin, sillä ei ole mitään merkitystä loppupeleissä..*heittää syömäkelvollisen pikkuleivän törkeästi pois*
[ ] Tahtoisin erakoitua
[x] Olen pessimistinen
[x] Uskon, että ilmastonmuutos johtaa maapallon äkilliseen tuhoon
[x] Olen filosofi(nen)
[x] Olen vakava
[ ] Kotini hajosi
[ ] En välttämättä huomaa kakkua perseeni alla
[ ] Nauran harvoin

4


Vilijonkka

[x] Olen kunnollinen
[ ] En pidä epäsiisteistä ja meluavista ihmisistä
[x] Tahdon kasvattaa lapseni hyvin
[ ] ..mikä tarkoittaa sitä, että he lukevat ja opiskelevat paljon, tietävät mikä on oikein ja mikä väärin, eivätkä ole äänekkäitä ja rasavillejä
[ ] Olen tiukkapipoinen
[ ] Saan hepulin, jos joku jättää sukkansa makuuhuoneen lattialle
[x] Olen ylpeä
[x] Olen pikkutarkka

4


Muumien Esi-isä

[ ] Saan paljon enemmän tuhoa aikaan, mitä saattaisi ulkokuoreni ansiosta luulla
[ ] Hajotan kaiken, mihin kosken
[ ] Ammuin kerran vahingossa haulikolla
[ ] Olen kohtuuton
[x] Tahdon tutkia kaikkea uutta
[x] En aina tottele käskyjä, joita minulle annetaan
[ ] ..johtuen siitä, että en ymmärrä puhetta
[ ] Minua on helppo höynäyttää
[ ] Saatan syödä siihen asti, että pyörryn/oksennan

2


Juksu

[x] Minua kuvaillaan usein laiskaksi
[ ] Kapinoin sääntöjä ja lakeja vastaan
[ ] Olen ottanut usein yhteen poliisin kanssa
[ ] ..sitäkin useammin opettajien kanssa
[ ] En ehkä auta, vaikka apuani pyydettäisiin
[ ] Joku sukulaiseni on varsin samannäköinen kuin minä
[ ] Pukeutumistyylinikin on paljon samankaltainen, kuin jonkun tuttuni
[x] En häpeä(isi) laiskuuttani

2

Ninni

[ ] Olen huomaamaton
[ ] Joku sukulaiseni on kohdellut minua erittäin kylmästi
[ ] Minulla on huono itsetunto
[ ] Olen kuin näkymätön
[ ] En puhu lähes koskaan
[ ] ..ja puhuessani ääneni on hiljainen ja heikko
[x] Olen saamassa itsevarmuutta
[x] Puolustan ystäviäni
[ ] ..vaikka se onkin pelottavaa

2
17.8. muutin Fuengirolaan, ja kuviot ovat vielä hieman epäselvät. Toistaiseksi en ole saanut mitään muuta aikaiseksi kuin maannut auringossa ja tsekannut muutaman paikallisen baarin (Mai Tain valomerkki oli vasta 6:15 aamulla, woot!) Yllätyksekseni kotimatkalla törmäsin rokkibaariin, jumaliste! Siellä tulee varmasti moni lauantai vietettyä. Hevibaarista en uskalla unelmoida, sillä hevimusiikki ei ole yhtä suosittua täällä kuin Suomessa. Paikallisessa diskomusiikissa on erittäin hauska latinovivahde, johon ei Suomessa törmää. Tuumasinkin yhdessä vaiheessa, että onkohan Suomessa yhtäkään latinomusiikille omistettua baaria?

Olen minä kyllä työkkärissäkin käynyt, mutta en usko saavani ensimmäistäkään työtarjousta, koska en osaa espanjaa (ei sen puoleen, että työt kiinnostaisivatkaan missään määrin täällä, kieli kyllä paranee kunhan kurssille pääsen) On muutoin hirmuisen turhauttavaa, että englannilla ei monesti täällä tee yhtikäs mitään, sillä 90%+ paikallisista ei puhu sitä! Koita siinä sitten saada kavereita muista kuin suomalaisista ja turisteista (ehkä kenties jopa suomalaisista turisteista;) tai kysyä kassaneidiltä missä päin he pitävät soijakastikepulloja (toissapäivänä tapahtunut skenaario). Harmi vaan, että kun elokuu on eurooppalainen lomakuukausi (suomalaiset tekevät poikkeuksen lomailemalla yleisesti heinäkuussa johtuen paremmista säistä) niin eihän täällä ketään ole. Siihen nähden, että täällä asuu vakituisesti 30 000 suomalaista, on hyvin erikoista etten ole törmännyt kuin ihan pariin heistä! Mutta eiköhän asia korjaannu jo viikon kuluttua.

Nettiyhteys saatiin nyt viimein meidän kotiin, aloinkin jo kyllästyä nettikahvilassa ravaamiseen. Langattoman version pitäisi saapua huomenna, joten pääsen omallakin koneella säätämään juttuja. Hyvin suurella mielenkiinnolla odottelen pakollisia espanjalaisia henkkareita, joita tarvitaan ihan kaikissa virallisissa yhteyksissä (kuten esimerkiksi työnhaussa tai auton rekisteröimisessä) Enpä usko, että kovinkaan moni pystyy heiluttelemaan semmoisia Suomessa, hähää! Jostakin syystä espanjalaisiin kännykkäliittymiin ei olla suostuttu, mutta eiköhän laskunmaksajien päät käänny kun puhelinlasku nousee taivaisiin kansainvälisistä puheluista ja tekstareista (EU-maiden sisäisistä toki, mutta...)

Hyvin olen toistaiseksi viihtynyt, hienoinen ummikkona olo on vaan turhauttanut minua. Yleensä minulle esitetyt kysymykset ovat selvinneet minulle vasta, kun viereen on osunut espanjankielentaitoinen skandinaviasta kotoisin oleva henkilö tai hieman enemmän kouluja käynyt paikallinen. Yksi skenaario sijoittuu aiemmin mainitsemani rokkibaarin vessajonoon, jossa yksi tyttö halusi lainata silmälasejani jostain kumman syystä (kenties iskuyritys?) Eihän se tietenkään puhunut mitään muuta kuin espanjaa, josta, kuten aiemmin totesin, minulla ei ole pienintäkään haisua. Onnekseni vieressäni ollut jätkä osasi espanjaa ja englantia niin asia selvisi.

Tulipa tässä mutinoita kirjoitellessa mieleeni, että olen tällä hetkellä taatusti tämän kaupungin ainoa jätkä, jolla on lapaluihin asti yltävä vaalea letti. Varmasti pistän hienoisesti paikallisten silmään, vaikken sitä aina huomaakaan. Vielä ei ole kuulunut asiasta vittuilua taikka ihailua, mutta odotan hyvin suurella mielenkiinnolla tullaanko ensimmäisenä kysymään hiusten pituuden syytä vai pyytämään, että saako koskea niihin. And oh, oh! Täältä saa kaupoista lonkeroa, JESSH! ^^ Ehdin jo pelätä, että saan opetella juomaan jotakin muuta täällä päin. Kaljasta en ole koskaan välittänyt enkä aio siihen jatkossakaan koskea.
22.05.2008 klo 10.25
Suomen kakkospaperi. Mustekynä liukuu paperia pitkin hirmuisella nopeudella kun yritän äkkiä saada Leena Landerin romaanista ”Tummien perhosten koti” ja Laura Esquivelin romaanista ”Pöytään ja vuoteeseen” muodostamani ajatukset järkevään muotoon paperille. Aikaa on vain kaksi minuuttia. Aloittelen lopetuskappaletta kellon viisarin naksahtaessa, nyt on kiire. Kynäni viilettää paperillani semmoista vauhtia, että käsialastani saa vain vaivoin selvää. Yritän miettiä hyvää lopetuslausetta, mutta koska tiedän, että minulla ei ole edes puolta minuuttia jäljellä, kirjoitan paperille ensimmäiseksi mieleen tulevan lauseen. Viimeinen piste, muutama sekunti ja kokeen valvoja kuuluttaa: ”Standard level students, your examination has ended. Please stop writing immediately and wait until your paper is collected.” Pudotan kynäni pöydälle, levittelen käsiäni ja vedän syvään henkeä. Selailen juuri kirjoittamaani esseetä ja täyttelen pakollisia kaavakkeita opettajan tullessa kohdalle. Kerättyään esseeni hän antaa poistumisluvan ja lähden pois luokasta muiden SL-ihmisten kanssa ääneti, sillä Higher level –opiskelijoilla on vielä puoli tuntia koetta jäljellä, eikä heitä saa missään tapauksessa häiritä.

Ruokalan ilmapiiri on hilpeä, sillä juuri päättynyt koe oli loppukokeiden viimeinen. Ei enää koulua; Nyt alkaa vapaus! Paitsi niillä, joilla on pääsykokeita seuraavalla viikolla, kuten itselläni. Se ei kuitenkaan tunnu haittaavan kenenkään fiilistelyä. Kaiken sen innon keskellä monet kuitenkin tajusivat jo, että tämä on viimeisiä kertoja, jolloin luokka on kokonaisuudessaan yhdessä. Enää olisi vain ”normipuolen” lakkiaiset kuun lopussa ja omat lakkiaiset syyskuun alussa. Meno rauhoittuu hetkeksi ja kaikissa on huomattavissa haikeutta. Yhtäkkiä ihmiset alkavat jutella semmoistenkin ihmisten kanssa, joiden kanssa eivät ole jutelleet kuin muutamia kertoja viimeisen kolmen vuoden aikana. Yhtäkkiä kun tajuaa, ettei näitä vieressä istuvia ihmisiä tule näkemään ehkä koskaan lukuunottamatta omia lakkiaisia, heistä haluaakin tietää kaiken. Tuntuu, kuin aika olisi kulunut täysin huomaamatta, sillä vaikka näiden ihmisten kanssa on ollut hyvinkin paljon tekemisissä koko lukion ajan, heistä ei kuitenkaan tiedä yhtikäs mitään. HL-opiskelijoiden tullessa pöytään puheensorina on hirmuinen. Kaikkia kiinnostaa kaikkien urasuunnitelmat ja tulevaisuuden opiskelupaikat. Jopa niiden, joita ei ollut koskaan ennen noteerannut.

Tulipa tuona päivänä huomattua, kuinka itsestäänselvänä monesti pidämme sitä, että ympärillämme olevat ihmiset tulevat aina olemaan kanssamme. Sitten kun jokin ajanjakso päättyy (esimerkiksi peruskoulu, lukio, ammattikoulu tai vaikka jokin kielikurssi) ja huomaa, kuinka muut alkavat seilailailla omille reiteilleen, sitä yrittää epätoivoisesti nyhtää omalla laiturilla toisen laivan köydestä, jotta tämä laiva ei ajautuisi liian kauas omasta satamasta. Tällä tavalla yritämme estää elämää hajoamasta käsiin elämäntilanteemme muuttuessa. Totesin kaverilleni, että tämä on kuin kesälomalle lähtisi, paitsi että syksyllä emme palaa takaisin.

Emme palaa takaisin.

Miten tuo lause kalskahtikaan sisälläni. Suurinta osaa tämän pöydän ympärillä olevista ihmisistä en luultavasti tulee näkemään enää kuin pari kertaa elämäni aikana. Jäljelle jää vain muutama läheinen ystävä, joihin aion olla yhteyksissä lukion jälkeenkin. Voisi sitä kai ajatella positiiviseti, että kyllä nyt jotain jäi käteen, mutta siltikin on niin kovin tyhjä olo. Kasvot, joita silloin ruokalassa katselin, tulevat jäämään vain lukioon liittyviin muistoihini. Sillä hetkellä toivoin, että olisin ollut paljon aktiivisempi muiden ihmisten suuntaan ja selvittänyt millaisia he ovat. Toki minulla on kaikista pintakäsitys, mutta se on vain kuori, jonka kuka tahansa muukin pystyy näkemään. Monista heidän ajatuksistaan minulla ei ole tietoakaan. Kaipaus oli valtava ennen kuin edes poistuin ruokalasta.

Haluan vain todeta, että ystävyyssuhteista täytyy pitää kiinni ja vahvistaa aina kun mahdollista. Mieluiten koittaa saada ainakin jotakin selville kaikista ympärilläolijoista varsinkin silloin, kun aikaa on vielä rutkasti. Eron tullessa on jo liian myöhäistä koittaa selvittää millainen toinen ihminen on pohjimmiltaan. Kannattaa tutustua kaikkiin ihmisiin, jopa siihen nurkassa istuvaan hissukkaan, sillä muutoin harmittaa jälkikäteen ettei näin tullut tehtyä. Vuosien päästä kun kiertää huhua kenestä on tullut mitäkin, voi lämmöllä muistella mitä kaikkea on tämänkin ystävän kanssa tullut tehtyä silloin aikoinaan, kun kaikkien tulevaisuudenkuvat olivat vielä jokseenkin sumeat.
« Uudemmat - Vanhemmat »