IRC-Galleria

SIIS PARAS PÄIVÄ

Eli aloitan aamusta....
Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin aamulla ja olin pihalla kuin postilaatikko (eli nukkunut liikaa).
Aamu lähti takkuisesti käyntiin... tuntui ettei herää ei sit millään Noh, laitoin lapset kouluun ja eskariin... laitoin pesukoneet päälle.. laittelin alakerran kuntoon (eli keräsin lelut, lasten levälleen jättämät vaatteet, laitoin astiakoneen päälle ja imuroin)... sitten siirryimme yläkertaan nassikoiden kanssa laittamaan pyykit kuivumaan ja mentiin suihkuun kolmisteen
Suihkun jälkeen Camilla menikin päikkäreille ja mulla meinas tulla hoppu hakee Nico eskarista. Soittelin Kamun kanssa kuulumisia.... Ilo uutisia rakkaalla kummitytölläni on otettu tiputus pois ja hänellä ei ole ollut hengitys katkoksia Sovimme Kamuni kanssa että menisin hänen kanssaan laitokselle katsomaan "Kirppua".... tuskin maltoin odottaa että pääsen lähtemään.
Pia soitti koulusta ja oli vähän omituisen kuuloinen puhelimessa... no syykin selvisi hyvin pian. Pialle oli soitettu radio NRJ:ltä (kesken oppitunnin) kun hän oli osallistunut johonkin kilpailuun... JA PENTELE... LIKKA VOITTI LIPUT ILLAN GAALAAN joten Pian ilta oli kerta heitolla ohjelmoitu uusiksi!!!! (nyt sen pitäisi laittaa lotto, viimeksi se voitti Elisalta liput Idols finaaliin... siis mikä mäihä!!!)
Aika hujahti kuin siivillä... laitoin ruuan, söin ja sitten jo soittelinkin Kamulle että "joko mennään". Kamulla kesti hivenen pidempään saada lapset hoitoon joten lähdimme laitokselle kello 17.00
Kerittiin vastasyntyneiden osastolle juuri parahiksi kello viiden syötölle (olivat hiukka aikataulusta myöhässä)... Kamuni alkoi syöttämään... mä otin kuvia... ja sit vaan jonkun aikaa oltiin, juteltiin ja ihmeteltiin sitä pienen pientä ihmettä... niin pieni mutta niin täydellinen
Kello 18.15 tuli labran täti ottamaan kokeita joten me livahdettiin silloin kahvilaan juomaan kupposet kuumaa...
Mentiin takasin pikkusen luokse... Mä nostin vaavin Kamun syliin (Kamu vähän arastelee niitä piuhoja, siis saturaatio mittaria ja nenämahaletkua joka roikkuu... ymmärrettävää)..
No sitten Kamuni tuumasi että voin ottaa pikkuisen syliini jos haluan... sain pienen syliini mun sydän oli sulaa "Kirppu" vei viimeisenkin murun mun sydämmestäni
Kello 20 syöttö lähestyi. Yöhoitajat vaihtuivat... ja tietty vanhempi yöhoitaja sitten ilmoitti, etteivät he halua että muut vieraat pitelisi vauvaa, kuin vain isä tai äiti Eihän me sellasta tiedetty... kiltisti uskoimme yökön mielipidettä.
Kamuni sai kokeilla imetystä ekaa kertaa "Kirpun" kanssa ja se onnistui heti... jee mikä fiilis...
Siinä sitten juttelimme lapsista hoitajien kanssa... Mä sanoin että voisin mennä töihin sinne vauva osastolle, kun siellä on niin paljon ihania vauvoja (vauva-friikki ilmoittautuu)... no sitten jossain vaiheessa Kamuni mainitsi hoitajille että mulla on kuusi lasta.... sain tietty sen vakio kysymyksen vanhemmalta hoitajalta, että "vieläkö ajattelit tehdä lisää?"... siihenhän mun sitten piti jo sanoa etten ainakaan lähi aikoina... ja jos iskee hirvee vauvakuume niin tuo kummityttöni saa tyydyttää sen puolen
No eihän se pikkuinen kamalasti jaksa vielä imeä (sen takia hänellä on se nenämahaletku) niin vanhempi hoitaja katsoi parhaaksi patistaa Kamuni "lypsylle" ja että "Kirppu" saa maitonsa pullosta... ja samaan hengen vetoon vielä jatkoi, että sen homman voikin hoitaa sitten kummitäti kun äiti menee lypsylle sillä aikaa.... no tottakai minä otan niin ihanan homman vastaan iiikkkk... mä menin ihan mykkyrään Pikkuinen vaihdettiin mun syliin jatkamaan syömistä... ei se pieni jaksanut imeä maitoa kunnolla... joten ruoka annettiin lopulta letkun kautta... siinä mä istuin "Kirppu" sylissäni... Kun sitten loppu maito oli tippunut letkua pitkin pienen masuun, sain vielä hetken pidellä häntä
Kamuni oli aika kauan siellä lypsyllä.... mut hyvä niin.... toivottavasti Kamulla ei ole heti tissit kuin tiiliskivet kun pääsi himaan
Kello alkoi olla jo puoli yhdeksän... pienen hetken viellä viivyimme pienokaisen luona ja sitten pitikin jo lähteä kotia kohti....
Todella ihana käynti meille molemmille... Kamu sai mahtavan fiiliksen siitä, että pääsi imettämään... tosi ihanaa... ja mä.... sain syöttää ja pidellä sylissä "Kirppua"


KIITOS KAMU

RAKASTAN SUA "KIRPPU"

:lla Kummitäti

en sitten soittanut Kamulle illalla... no, eilinen meni aika hujauksessa, joten olin illalla niin väsynyt että.
Saatuani eilen tehtyä ruuan ja ruokittuani lapsukaiset ja itseni, tulikin yksi tärkeä ystäväni kahville. Siinä kerkisimme jonkun aikaa rupatella ja kahvitella ja sitten mun pitikin jo valmistautua Rhondan kanssa eläinlääkäriin menoon. Eläinlääkäri oli hiukka myöhässä aikataulustaan, joten kirjoitin tekstarin kleinin kasvattajalle ja sain häneltä nimi vaihtoehdot meidän tulevalle pennulle mikä laitetaan rekisteriin. No, pääsimme eläinlääkärille... Rhonda voi hyvin, rokotukset laitettiin kuntoon ja kynnet leikattiin samalla käynnillä (Rhonda kun ei yhtään pidä kynsien leikkauksesta, niin oli kiva että lääkäri leikkasi ne mun pyynnöstä joten mun ei tarvitse kikkailla kotona vähään aikaan sen asian kanssa). Keskusteltuani eläinlääkärin kanssa Rhondan ajoittaisesta rasitus "vammasta" hän epäili sen olevan alkavaa nivelrikkoa onneksi sain hyviä ohjeita, millä pystymme välttämään jonkun verran moisia vaivoja... joskus tulevaisuudessa on edessä kuvaus ja mahdollisesti lääkitys jos vaivat tulevat joka päiväisiksi tai alkavat selvästi vaivaamaan.
No päästyämme eläinlääkäristä, tulimme kaupan kautta kotiin. Laitoin lapset nukkumaan, kello kun oli jo melkein 20 (Pia oli ystävällisesti laittanut pikkuset iltapalalle) ja istahdin sohvalle kutomaan kummitytölle pieniä lapasia... Sitten telkkarista alkoikin jo CSI. Kerkesin katsomaan ohjelman ja sitten sen jälkeen olenkin nukahtanut sohvalle josta aamulla heräsin.
Kohta voisinkin soittaa Kamulle ja kysyä kuulumisia, miten pienokainen voi....
Tänään onkin ohjelmassa pyykin pesua ja siivoilua.... eli sitä normaalia

Soitin Kamulleni päivällä ja kyselin kuulumisia. Kamuni oli juuri soittanut laitokselle ja tiedustellut pienen vointia... no, pienokaisella on ollut tänään yksi hengitys katkos ja kun hän on syönyt todella huonosti (ei taida jaksaa syödä, kun se on niin voimia vaativaa touhua) niin neidille on laitettu nenämahaletku ja häntä ruokitaan sen kautta. Se on jo iloinen uutinen että pikkunen on päässyt lämpö "kaapista" pois, mutta vielä on pitkä taival edessä ennen kuin pienokainen pääsee kotiin.
Soittelen taas illalla Kamuni kanssa, kun he ovat tulleet laitokselta kotiin vauvaa katsomasta.

pienokainen on vain mielessäni

pienokainen on sydämmessäin

toivon vanhemmille voimia jaksaa

kumpa voisin helpottaa heidän taakkaa


lla kummitäti

Kamuni pääsi jo kotiin laitokselta, mutta prinsessa on niin kovin pieni että joutuu vielä olemaan siellä hoidossa. Pikkuisella oli ollut taas pari hengitys katkosta tiistaina, mutta oli taas pian alkanut hengittämään kun hoitaja oli vähän "herätellyt" neitiä. Tyttö kävi ultrauksessakin tiistaina ja kaikki oli siellä niin kuin pitääkin, eli hyvin
Kamuni on päässyt jo hoitelemaan pienokaista ( kumpa mäkin pääsisin ) vaihtamaan vaippaa ja syöttämään.
Kamuni ja lankoni tulivat hakemaan poikaansa meiltä hoidosta alku illasta. No eikös nämä meidän miehet sitten päättäneet lähteä ottamaan yhdet huurteiset, mutta ihan kiva että menivät.... me saatiin Kamun kanssa rauhassa jutella vauvasta ja synnytyksestä ja juoda rauhassa kahvit siinä turistessa. Aika hurahti tosi nopeesti ja sitten Kamuni pitikin jo lähteä kaupan kautta laittamaan lapsia ilta puuhiin kun miehet palasivat oluselta.
Mä olen kutonut pienokaiselle lapasia, sukkia ja myssyjä aina kun vaan on ollut luppo aikaa lasten hoidosta tai kotiaskareista

toivottavasti pienellä on kaikki hyvin ja hän muistaisi sen hengittämisen...

pääsisimpä jo katsomaan pientä

Tosiaan, kamuni synnytys käynnistettiin tiputuksen avulla aamulla.... yhdentoista aikaan alkoivat kunnon supistukset.... siitä se meno oli vaan yltynyt... muuta kivun lievitystä ei voitu/keritty antamaan kuin ilokaasua =/ (ai... auts...voi Kamu-parkaa).
Avautuminen tapahtui nopeasti (niin ja kivutkin on ollut sen mukaiset) ja kun soitin Kamulle noin klo:13.10 sain tiedon että on 3cm auki... noh... minä odottelin himassa ja laitoin ruokaa, että mies tulee töistä ja pääsisin laitokselle lähtemään, mutta kuinkas ollakkaan... sain n. klo:14.20-14.30 tiedon syntyneestä pienestä tytöstä. Pienen alkutaival alkoi hiukka takkuisesti, hänen hengitys pysähtyi syntymän jälkeen vielä äidissään kiinni ollessaan. Onneksi hän virkosi nopeasti ja sitten häntä jo vietiinkin lastenlääkärin huomaan.
Soiteltiin tuoreen isän ja äidin kanssa... sovittiin laitokselle menosta, lasten hoidosta (tuore isukki ei voi pitää lapsia työn takia)...
Sain sapuskan tehtyä, ruokittua oman lapsi katraani ja itsekkin syötyä kun mieheni tulikin töistä. Pikaisesti siinä kuulumiset vaihdettiin ja siten olinkin jo menossa Pian kanssa laitokselle päin. Kamuni äiti koukattiin matkalla kyytiin, kukkakaupan kautta suoraan laitokselle. Kamu oli hiukka "tyhjän" oloinen ja uupunut rankasta kokemuksesta.
Menimme vastasyntyneiden osastolle...
-"voi herran jestas kun on pieni" <---- pääsi mun suusta =o
kävin kysymässä hoitajilta, että voiko pientä kuvata, ettei häiriinny salamasta =) ja sitten sain napattua parit kuvat pienestä kummitytöstäni
Vastasyntyneiden osastolla ei saa vierailla kauaa eikä enempää kuin kaksi vierasta kerrallaan joten aloimme hiipiä hisseille päin kahvioon mennäksemme. On harmi että emme voineet viipyä pidempään pikkuisen luona.... olisin voinut katsella häntä vaikka kuinka kauan... niin pieni, suloinen ja viaton. Rakastuin päätäpahkaa. Tällä pienokaisella tulee aina olemaan paikka sydämmessäni, omien lasteni joukossa.
Kävimme kahviossa juomassa kahvit ja sitten olimmekin jo pikku hiljaa tekemässä lähtöä. Otimme Kamuni lapset ja äidin kyytiimme... veimme Kamun äidin hänen kotiinsa , hän otti hoitoonsa Kamuni vanhimman lapsen... ja sitten tulimme itse kotiin Kamuni pojan kera =)
Nyt meillä kaikki jo nukkuu.... mutta mä en saa unta.... se pienokainen on vaan mielessä...
Juttelin Kamuni kanssa n.klo:22 ja sain kuulla, että neidillä oli taas ollut hengityskatkos illalla kumpa hän jaksaisi hengittää kunnolla itse...

* rakas kummityttöni *

p.s. mun kummityttö albumissa voi kurkata kuvia

... pienokainen on sitten syntynyt pienokainen on todella pieni tytöllä on kokoa 42cm ja 1930g
Mikäli saan kuvia ja luvan vanhemmilta niin laitan kuvan neidistä myös tänne.. (kummityttö albumiin).


nyt ruuan laittoon ja sit laitokselle frendiä ja vaavia katsomaan

t: uuni tuore kummitäti

Tulipa sitten lähdettyä frendin kanssa synnytys laitokselle viime yönä =/ Vedet meni.... (siis tarkennukseksi... MÄ EN OLE TÄLLÄ KERTAA RASKAANA vaan frendi on). Nyt odotellaan et synnytys lähtee etenemään ja jos ei lähde ni huomenna käynnistetään... jännittävää ja toisaalta pelottavaa kun raskausviikkoja on vasta 36..... toivon todella hartaasti että vauva voi hyvin ja on kunnossa.... se on mun kummivaavi pikkunen
Kohta pitäis varmaan mennä taas sinne "telakalle" frendin seuraksi.. sillä on tosi tylsää maata siellä ja vaan odottaa, kumpa jo pääsis tosi toimiin....

Pitäkää peukkui et se lähtis jo etenee ja vaavilla on kaikki hyvin !!! kiitos


kerron sit kumpi tuli ja miten meni... bye <viittaus>

Mix täällä ei oo ketään juttu kaveria =/ mä tulin juuri vasta kotiin eikä taas väsytä....
Camillalla on sit se vauvarokko... kolme päivää oli kuumetta ja nyt on neiti niin tyylikkään pilkullinen että =D Onneksi se on jo parempaan suuntaan menossa, vaikka neiti onkin aikas kärttynyt vieläkin ajoittain ja se väsyy hiukka helpommin.
Tosiaan olin taas limpparilla ulkona... oltais menty katsomaan Dingoa Hakunilan paikalliseen mut siellä oli ovella niin kiva jono ettei sit jääty jonottamaan vaan bändin takia... Mut nähtiin me keikka bussi ;) parkkeerasin auton noin 10m päähän siitä... eli se siitä. Parempi onni joskus toisten...

ei sit muuta kuin hyvää yötä ja kauniita unia kaikille <3

Käytiin 8. päivä kasvattajan luona tutustumassa, nyt me ollaan Pian kanssa ihan myytyjä niihin pentuihin =D kumpa 5 viikkoa kuluisi nopeesti...

Meidän Camilla on kipeenä, sillä oli viime yönä 40,1´c kuumetta =( mut onnex kuume alkoi pian laskemaan kun olin laittanu likalle supon... toi on varmaan se vauvarokko... Camilla ei ole vielä sairastanut sitä... tossa toi ressukka yrittää leikkiä kun ei malta levätä sohvalla. Onnex se on kuitenkin juonut paljon nestettä... voi tota reppanaa.. se kun ei ymmärrä että on kipeenä... pienellä on kurja olo...

Näin ne vuodet vaan lisääntyy.... Kaunis kiitos kaikille onnittelijoille ^^ *kumartaa hattu kädessä*
Lapset oli ostanut äidille lahjaksi gollegetakin ja punaisia marmeladikuulia =)´ ja tietty omatekemiä korttejakin tuli <3 on mulla ihanat lapsukaiset. Pia teki täytekakun...

Saatiin ilmastointikin kuntoon (noi koneelliset ilmankierrätys vekottimet on ihan perseestä) johan tässä ollaan kolme päivää oltu kunnon trooppisessa ilmastossa, hikoiltu kuin pienet elukat... nyt voin taas hyvillä mielin laittaa pyykkiä kuivumaan... kaikkia tekstiilejä kun ei voi laittaa kuivausrumpuun...