IRC-Galleria

Se että horjuu vain sisältä on Pienelle Eläimelle
rohkein tapa olla horjumatta.

Tee urhea ele
Hyrise vain itseksesi kuin
odottaisit jotakin.

ja

Aina kun sinua pelottaa
Osoittaaksesi, ettet olesäikähtänyt,
hypi pari kertaa ylös ja alas
kuin voimistelisit.



Miisahan on siis tunnetusti Hyvin Rohkea Eläin. Tai siis niin se yrittää kaikille uskotella. Ja yleensä se onnistuukin melko hyvin, mutta Sidebyn mökkielämä ei oiken tunnu sopivan edes niin Rohkealle Eläimelle kuin mitä Miisa on. Mutta ylläolevilla Selviytymismenetelmillä selvisimme siitä Kammottavan Pelettavasta yöstä jonka vietimme siipyyn mökillä.

Oltiin siis Siibyyssä mökillä ja Miisalainen oli sielä ensimmäistä kertaa yötä. Kaikille jotka eivät koskaan kyseisellä mökillä ole käyneet niin tiedonantona, että se on semmoinen pienenpieni ja vanha mökki melkein keskellä metsää ja hyvin syrjäisellä alueella. Eli ei sinänsä kumma lainkaan että sielä saattaa hieman alkaa Pelottamaan varsinkin jo on hyvin Pieni Eläin.

Kaikki sujui loistavasti siihen saakka kunnes olimme menossa nukkumaan ja sammutimme valot. Olimme siis kaikki kolme jo sängyssä ja melkein unessa. Tai niin ainakin luulin. Mutta Miisa ei saanutkaan unta, vaan sen pienet terrierin aivot ja korvat alkoivat keksimään ja kenties kuulemaan ihan oikeitakin ääniä ulkoa. Ja tämä meidän Hyvin Rohkea, mutta tunnetusti Hyvin Epäluuloinen koiramme alkoi murisemaan matalaa murinaa ja välillä haukahti väliin.

murrrrrrrrrrrr,murrrrrrrrrrrrrrr,vuh,murrrrrrrrrrrrrrrrr,murrrrrrrrrrrrrrrrr,vuh, jne.

ja tätä jatkui hyvin kauan, eikä siihen auttanut mikään. noin tunnin muristuaan Miisalainen taisi väsähtää ja Petrin otettua se kainaloonsa se vihdoin nukahti. Onneksi. Sitten mekin saatiin nukuttua. Ja aamulla Miisa tietenkin jatkoi tyytyväisenä uniaan kun meidän täytyi jo nousta.

Mutta selvittiin takaisin kotiin hengissä ja vain vähäisesti hyttysten syömänä.