Jo on kohta se eron aika. Sydän pakahtuu ja suru hiipii hiljaa jo nyt mieleen.
Tää on aina se kamalin hetki, pitää näyttää iloselta ja olla ilonen kun kaikil on simmut kosteena. Kamalinta se on illalla yksin kun on. Niin kaunis ja mieletön oli taas yhteinen viikonloppu mukuloitten kans! Oli tanssia, oli laulua, oli hyvää ruokaa ja naurua. Sillä sitä taas jaksaa pari viikkoa, pakko jaksaa.
Voi lapseni kuinka ihania olettekaan!
Uusimmat blogimerkinnät
- Lapseni mun 02.04.
- Herkkuviikonloppu taas! 28.07.
- Voi ihanan kamalaa 29.04.
- Voi ei taas 22.04.
- Voi lapset 09.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (1)
-
▼
2007 (4)
- ▶ heinäkuu 2007 (1)
- ▶ huhtikuu 2007 (3)