Kun kyynel putoaa, se saa mut murtumaan.
Peiliin vilkaisen en itseäni nää,
sydämen peittää vain musta jää.
Peilistä näen vain helvetin,
mustapukuisen enkelin.
Se päästä irti ei otteestaan,
se tahtoo mut luokseen uudestaan.
Herään yksin, vierellä tyhjää.
Tunnen hengityksen, en ketään nää.
Se on muisto, se pian häviää.
Olisitpa täällä, sua kaipaan niin.
Näinkö täältä katoaa,
kaikki mitä rakastaa.>
Enkeli ei
Mä sen jonnekkin kadotin, kauan istuin ja odotin.
En sitä löydä vieläkään, huudan nimeesi pimeään.
Pian vastauksen jostain saan, "sun turha on odottaa".
Ei hän jaksa sua rakastaa, liian monta on ottajaa.
Istun ja odotan uudestaan, pyydän häntä palaamaan.
Voisinko näin vain unohtaa,
miten olen luvannut sua rakastaa.
Enkelikään ei jaksa mua kannattaa,
olen täällä ilman saattajaa.
Miksi lähtisin, mihin menisin.
Olen eksynyt, kaipaan takaisin.
Oletkohan vielä siellä.....>
Pelko
Mun sisällä räjähtää, pelkään jotain rakasta menettää.
Jotain mitä tarvitsen, mitä ilman elää voi mä en.
Joka antoi mulle uuden huomisen, sanoi sanan rakkauden.
Kumpa hän ei lähtisi milloinkaan, en pystyisi häntä unohtamaan.
Kaikki mitä ollaan koettu yhdessä, olisi ohi pienessä hetkessä.
Mitä siitä jäljelle jää, jos toisen tahtoo menettää.
Runoja niin tuskaisia, kyyneliä lopullisia.
Muistot niin ihanat vallitsee, kuinka enää kyyneleet hallitsee.
Tahdon voimaa huomiseen, tahdon uskoa ikuiseen rakkauteen