IRC-Galleria

Tunnetilat ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen ja takaisin. Olen tähän asti elämääni elänyt ilmeisen tunneköyhää elämää, mutta kasautuakseen kaikki yhtä aikaa ja päällekkäin on solmu hieman liian iso heti aukaistavaksi. Energiani ovat niin hajalla, että jos vain saisinkin keskittää kaiken yhteen tunteeseen, se olisi jotain todella voimakasta.

Päivän valossa on turvallisempaa miettiä asioita, vaikka sitten sortuisikin ilmehtimään jotain omaa junassa kanssamatkustajien iloksi, yöllä kaikki ajattelu pitäisi vain lopettaa. Olen matkustanut paljon junilla.. Selvisin tänään paljon paremmin Helsingin asemalla kuin iskä tai kata. Ne oli ihan hukassa. Ja en ymmärrä mitä vaikeeta muutenkaan helsingissä liikkumisessa on.

Monet biisit saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Silloin kun ne tuntuvat olevan jotain henkilökohtaista. Tai sitten olen vain vastaanottavaisempi, tulkintaahan sekin vain on. Silloin tällöin kuitenkin tekisi mieli paiskata cd-soitin seinään tai vain hymyillä leveintä hymyä. Olenkohan liian herkkä, ehkä pitäisi siirtyä taas japanilaiseen, mistä ei ymmärrä sen vertaa ilman sanoitusten käännöksiä, että kokisi suurempia tunnepurkauksia.

Olen materialisti >_< Ostin vaatteita, mangaa ja jotain muuta ihanaa. Niinkuin on reetan kans todettu, shoppailu on terapiaa. ^_~

Tahdon _maalata_ taulun. Voimakkaita vetoja ja värejä. Tahdon ilmaista tätä kaikkea mitä en pysty kenellekään kuvailemaan sanoin.

Lopetan tämän sekavuuden. Mata ne.