IRC-Galleria

apea hetki vainPerjantai 28.04.2006 14:36

Maan ääristä minä huudan sinua kun sydämeni nääntyy. Sinä viet minut turvaan kalliolle jolle en itse jaksaisi nousta. Kokoa kyyneleeni leiliisi merkitse ne kirjaasi. psalmi 61 ja 56..
Tuntuu että toisinaan olen vain kasa ohuen ohuita ratisevia lasinsirpaleita.välillä niihin paistaa aurinko.värjää ne sateenkaarella.aistin kaiken kauniin ja herkän.leijun.rakastan.
Mutta tänään on taas se hetki kun olen vain lasia. kasa rikki mennyttä ohutta.jalkojen alla ritisevää.joka yli kävelevien kengänpohjien mukana hukkuu katukivetyksen vakoihin. hukkuu eikä löydy.murskaantunut kasa joka ei edes itse muista nähneensä mitä tarkoitusta varten astia joka oli oli tehty.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.