IRC-Galleria

Tänään soitin tosi tärkeen puhelun. Kun piti työssäoppimispaikka löytää ja mulle oli ehdotettu tiettyä paikkaa Naantalista. Heti ennen yhtä olin soittamassa ja aivan paniikissa. Kun kännykkäkin oli kateissa. Mä hölmö en huomannut ,että tuolla laukun ja kaikkien mahdollisten kansioiden, kirjojen alla se oli. Sitten kun löysin sen saamarin kännykän niin yritin kasata itseni. Jännitti soittaa ihan edellisten vuosien huonojen kokemusten perusteella. Sit yritin tosi fiksusti selittää kuka oon ja miltä alalta . Sitten sain kuulla myöntävän vastauksen ja huomenna pääsen viemään esisopimuksen täytettäväksi. Olin tosi iloinen, innoissani ja kädet vain tärisi. Teki mieli ihan hyppiä onnesta. Nyt on työssäoppimispaikka hankittu eikä tarvitse sitä stressailla. Ihan tajutonta miten nopeesti tää ensimmäinen vuosi on mennyt. Kohta huhtikuu, jolloin toivottavasti lumet sekä jäät sulavat pois. Sitten tulee jo toukokuu ja pääsee työharjotteluun kolmeksi viikoksi. Sen jälkeen vuos tällä alalla ohi menny ja kesä tulee, joka sais olla lämmin. Siis ihan tajutonta. Ei pysty käsittää, et on tosi vähän kouluu jäljellä tänä keväänä.