Tapoin tänään metsäkanalinnun, laji itsessään jäi suhteellisen suureksi mysteeriksi. Veikkaan jotain koppeloa tai naaras fasaania. Verta tuulilasissa, ihan normi päivä.
Mieliala hyppii niin itsensä tappamisesta muiden tappamiseen, kukkien syömiseen ja käpyjen perseeseen tunkemiseen. Toisaalta olen aika iloinen.
Menen rakastelemaan lakanoitani. Aion elää selibaatissa itseni kanssa.
Maybe I'll go eat worms.