IRC-Galleria

> Puhekielen kielioppia
>
> Kirjoitetun kielen eksaktiuden ylivertaisuus puhuttuun kieleen
> verrattuna perustuu mm. siihen, että kirjoitetussa tekstissä voimme
> erilaisilla välimerkeillä jäsentää, rytmittää ja erottaa eri asia- ja
> ajatuskokonaisuuksia. Ensimmäisenä kielenä maailmassa Suomi on
> kehittynyt siten, että myös puhutussa kielessä on välimerkit.
>
> Esimerkkejä:
> *Tota
> Vastaa kirjoitetun kielen pilkkua ja ajatusviivaa. Esim: "Ja sitte se
> sano mulle tota että sun pitää ostaa maitoo tota piimää ja tota kaiken
> lisäksi tota röökii"
>
> *Niinku
> Vastaa pilkkua (kts. kohta tota.), mutta on merkitykseltään vahvempi.
> "Niinku" on usein myös puolipiste tai piste. Esim: "Mä läksin kotiin
> niinku
>
> Mut siellä ei ollu ketään niinku talo oli tyhjä niinku"
>
> *Tieksä
> Yllättävää kyllä, "Tieksä" ei vastaa kysymysmerkkiä, vaan pistettä. Esim:
> "Mua oksetti aamulla tieksä Tuli otettuu illalla tieksä Mut duunii oli
> pakko painaa tieksä"
>
> *Vittu
> Käyttökelpoisin puhutun kielen välimerkki. "Vittu" vastaa kaikkia
> kielellemme tyypillisiä välimerkkejä, joten sitä voi käyttää
> yleisvälimerkkinä läpi koko puheen. Esim: "Maikka sano mulle vittu et
> jos matikka vittu kielet vittu ja muu vittu tarkotti koulua noin
> yleensä vittu ei kiinnosta vittu niin mä voin lähtee vetään vittu"
>
> *Saatana (tai muu kirosana)
> Nykysuomen puhekielessä kirosanaa käytetään osoittamaan huutomerkkiä.
> Esim:
>
> "Mä paan daijuun kaikkia saatana" Tai: "Voi vittu kun on hauskaa saatana"
>
> *Kato hei
> Uuden lauseen alkaminen kirjoitetussa kielessä osoitetaan isolla
> kirjaimella. Puhutussa kielessä isoa aloituskirjainta vastaa ilmaisu
> "Kato hei" Esim: "Kato hei viina ei oo mikään ongelma vittu (= piste)
> Kato hei mä voin juoda niin paljo ku mä haluun saatana" (=huutomerkki)
>
> Agressiivi
> Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut
> aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.
> Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään
> sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny
> yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia.
> Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini.
> Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.
>
> Preesenstaivutus
> 1.sg < http://1.sg> vittumä jaksa mitään myyydä.
> 2.sg <http://2.sg> vittusä rupee mulle iniseen.
> 3.sg <http://3.sg > vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
> 1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
> 2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
> 3.pl vittune mistään mitään tiedä.
> Persoonattomia: Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
> Vittutäällä mikään kesä ole.
> Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
> Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan:
> Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
> Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
> Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku
> jouduin tiputukseen.
>
> Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville
> tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen,
> että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai
> vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen)
> kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan
> aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.
>
> HUOM!
> Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen
> imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis
> tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen
> aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen
> silmän verkkokalvon rappeumaa.
>
> Agressiivi moduksena
> Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
> modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan
> kansan
>
> suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä,
> turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman
> taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista.
> Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona
> elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina
> täyskontaktimanööveriin.
> Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla
> tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.