IRC-Galleria

Kun karma on aivan selvä asia. Ei millään mystisellä tasolla vaan ihmisten tekojen toisiinsa vaikuttavana kaoottisena syy-seuraus-suhteen pyörteenä. Jokainen kokee subjektiivisen totuuden - ja solipsismi on loppupeleissä ihan looginen näkökanta. Miksi ajatella muita kun elät vain itsesi kautta. Mutta pystytkö ajattelemaan vaan itseäsi, ja elämään sen kanssa? Kaikki ollaan samassa veneessä - jos yksi heiluttaa sitä niin jokaisella on riski pudota matkasta. *pohdiskel*

Sain vihdoin psykiatrilta lausunnon vakuutusyhtiölle jonka mukaan 1krt viikossa psykoterapiaa vuoden ajan. Jihuu! Se tuntuu hyvältä, toisin kun ihmisten välinpitämättömyys toisistaan. On klisee että hyvän teon palkka on jo teossa itsessään mutta kokeilkaapa - on helpompaa elää kun on itselleen tosi. Tietää ainakin olleensa Ihminen niin isolla "I":llä kun on mahdollista, ja tietää tehneensä parhaansa tilanteessa joka ei välttämättä siitä huolimatta suju suunnitellusti. Se antaa voimaa kun on kriisi. Ei muuta toistaiseksi. Outoo et galtsus on tällanen, tietokannat ylikuormittuu varmaan. :)