IRC-Galleria

13.10.2006/perjantai 13. Päivä jäi jotenkin mieleeni. Olin lähdössä kouluun, mutta ensin kävin katsomassa onhan nala kunnossa. Avasin tallin oven se hirnui. Näytti pirteämmältä kuin ennen, joten lähdin odottelemaan taksia. Koulussa oli kiva päivä, naurettiin ja juteltiin kaikesta hauskasta. Syysloma oli alkamassa.
Kun pääsin kotiin vein repun sisälle ja söin muroja. Sen jälkeen lähdin juoksien talliin. Avasin
tallin oven, en kuullut hirnahdusta. Menin karsinan viereen katsoin karsinaan ja....
Nala se ei liikkunut. Nalan silmät olivat auki, mutta se ei hengittänyt. Ei ei se ole voinut kuolla..
Kun näin Nappiksen jalat huomasin että ne olivat jotenkin koulleen näköiset. "EI! Nappis EI!" "Et sinä ole kuollut". Joudun paniikkiin alan huutamaan vedet vuotavat silmistä, ei näin voi vain tapahtua. Juoksen sisään itkien, suoraan omaan huoneeseen paiskautan oven kiinni ja itken. Muistelen menneitä hyviä aikoja. Nala ja sen kultainen sydän..
Nala on poissa, sillä ei ole enää kipuja, ei nälkää, ei janoa se on mennyt hevosten taivaaseen..
Siellä on sen emä ja paljon muita hevosia, Nala on jälleen varsa se voi hyvin.
Lepää rauhassa rakas <3 rakastan sinua aina!<3 :'(