IRC-Galleria

jaa-a... Se on hassua kun joskus vaan palaa halusta kirjoittaa, tuntuu että poksahtaa jos ei saa luoda jotain tekstiä. Mulla on sellanen ongelma. Se usein myös jää sellaiseksi ongelmaksi, koska monesti alkaessani sitten kirjoittaa, huomaan etten keksi mitään. Aloitan jotain kolumnin tapaista solkotusta muutoksista ja siitä kuinka ihminen kaipaa muutoksia mutta kaipaako kuitenkaan... Niin epäselvää tekstiä että parempi pyyhkiä vain pois; ei päätä eikä häntää, ei edes parhaita keskipaloja... Sitten miettii josko kirjoittaisi jonkun runon, mutta sitten tajuaa ettei halua julkaista aivan kaikkea tänne päiväkirjaan ettei tule plagiointia. Siispä purkaakseni kirjoituksentarpeeni, kerron teille tämän; en keksinyt kuitenkaan mitään kirjoitettavaa ja kas! Huomaankin että tässähän tätä tekstiä taas on, ajatuksia ja oivalluksia monta riviä. Kuinka hauskaa, taas voi jatkaa päivän askareita monta lausetta kevyempänä!

Niin katoavaista
on ihmisen elämä
Vain hetkessä
voidaan kaikki evätä

Mitä menetät
et takaisin saa
Voit yrittää
mutta et pysty unohtamaan

Tyhjyys sisälläsi kolisee
sydämesi mustenee
Vihaa ja katkeruutta
et voi mennyttä muuttaa

Taide on valhetta
joka saa meidät oivaltamaan totuuden...

Onpas kotosaa...

Jos luet tätä ja silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, niin ole kiltti ja kirjoita kommentti jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla mitä tahansa haluat, hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu!) siitä mitä ihmiset muistavatkaan susta :)

Aamulla oli jotenkin syksyn harmaata. Lehdethän on jo putoillu kesäkuusta asti kun on ollu niin kuivaa mutta tänään oli jotenkin erikoinen aamu... Kaikki herätti suuria tunteita. Surullinen olo, ihanaa kun syksy tulee... Toivottavasti sataisi paljon ja olisi niitä ukkosmyrskyjä joita nyt kesällä ei ole ollut juurikaan yhtään. Syksyllä vasta saa jotain aikaiseksi niinkuin kirjoituksen suhteen... Ei kesällä runosuoni virtaa yhtään! Paitsi jos haluaa kirjoittaa jotain "aurinko paistaa ja vettä sattaa, ei ees sada..."... Kaipaa jo syksyä hän... Villapaitoja ja kävelyjä vesisateessa, yksin, minä ja musiikki. Ehkä tupakkakin... Hämärää, ukkosta, salamoita ja rankkasateita. Tuulta ja lehtiä asfaltilla.

Tule tule jo...

Suomenlinnassa oli ihkuu! Kaunis päivä, hyvä seura, ahh! Tämä päivä jäi himppusen vaisuksi mutta selvisin tähän asti eli nyt sitten vaan nukkumaan että huomenna voi palata normaaliin arkeen. Totta kai myös taas päätin etten enää koskaan juo :) yllättävä lupaus, joka kuitenkin pitänee jonkun aikaa koska vesi on myös hyvä, ja pitää laihana ;)

Ihanat synttärit! Kitoos skycloud, zici ja inzy, ootte kivoja!

<3

Toivotaanko kaikki kaunista ilmaa että synttäri-piknik sujuisi ilman sateenvarjoja :) Ihanaa, ensimmäinen piknik varmaan koskaan! Olenko todella näin vakavahenkinen ihminen, en ole koskaan käynyt piknikillä! Iik, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja vielä noita kesiä varmaan on jäljellä että ei se varmaan yhteen jää roikkumaan...

Pieni mies kävelee jo hirmuisesti! Enää ei jaksa kontatakaan kun voi kävellä joka paikkaan, hyvä niin! Kädet ylhäällä ja jalat levällään se mennä tepsuttaa, ja mama on ylpee <3 Isompi taas osaa jo pirtää tikku-ukkoja, ja mama on taas ylpee.

"Ei pois pysty viemään
sitä onnea pois
joka yrittäisi
se sille kuolema ois

Loppuun asti taistelen
puolesta tän rakkauden
Päästäis irti en milloinkaan
heistä en luovu - en koskaan"

Leijonaemo kuittaa :)