Olen tosissani ollut siinä uskossa, että olen ihan vasta kirjoittanut tänne blogiin kaikesta, mitä on tapahtunut, mutta ilmeisesti en olekaan. Joskus kun tapahtuu jotain hauskaa, kirjoitan blogia päänsisäisesti ja kuvittelen sitten että olen tehnyt niin oikeasti. Hullu mikä hullu. :)
Edellisen bloggauksen jälkeen on kyllä ehtiny tapahtua vaikka mitä, kaikenlaista avainten unohtelusta vappubileisiin ja telkkariesiintymiseen. Täällä elämänrytmi on todella erilainen ku kotona Oulussa. Voi johtua joko kaupungin koosta tai siitä, että itse on täällä avoimempi uusille kokemuksille. Kotona sitä vain kulkee samoissa vanhoissa urissa.
Yksi tiistai-ilta unohdettiin tosiaan avain kotiin. Valtsu sulki oven ja kysyi vasta sitten, onko mulla avainta. Ei ollut! Ensin tuli hätä ja vitutus, mutta päätettiin kuitenkin jatkaa bariin johon oltiin oltu menossa. Onneksi meidän suomalainen kaveri Pinja majotti meidät solukämppänsä eteiseen vuodesohvalle yöksi. Aamulla saatiin vara-avain tunnin odottelun jälkeen, yöllä avaus ois maksanu 75 euroa! Perse, samalla hinnalla saa jo hotellihuoneen. Pidettiin myös kokisjatkot Pinjan luona ennen nukkumaanmenoa. Aamulla herättiin jo aikaisin mutta esitettiin nukkuvaa hankalan tilanteen välttämiseksi aina kun joku kämppis meni vessaan. Sitten hihiteltiin Valtsun kanssa ku pennut kun yks kämppiksistä meni suureleiselle norsumetälle vessaan :DD (Miksi tuo norsunmetsästysjuttu naurattaa mua itseäni aina eikä koskaan ketään muuta?)
Nyt on koettu vähän erilainen opiskelijavappukin. Täällä vappu on lähinnä vähän railakkaampi baari-ilta, sellainen että joka klubilla on jotain ohjelmaa ja juomatarjouksia. Mutta siinä se. Ei kukaan hillu kaduilla päivisin tai konttaa vastaan puistossa. Tavallaan vähän surettavaa mutta oli silti kyllä nunnamaiseksi vapuksi aika hauskaa. Aloteltiin yhden suomalaisen Jaakon kämpillä ja jatkettiin sitten baariin tanssimaan jonkin kummallisen havaiji-popin tahdissa. Laitetiin tomerasti lähtiessämme kaulaan serpenttiiniä, mutta illalla mulla roikkui paidasta vain yksi suoristunut serpentiinrepale. Ehkä se herätti vähän kummastusta muissa baareilijoissa. En oo kuitenkaan koskaan saanut tilejä selväksi serpentiinin kanssa. Aina kun yritän sitä riuhtoa kaulaani, se suoristuu, katkeilee ja tipahtelee. Se johtuu varmasti geeneistä. Mutta kylläpä tuli jauhettua monta riviä paskaa serpentiinistä, sekin on siis mahdollista.
Ollaan käyty kiertelemässä nähtävyyksiä täällä kuten kunnon turistit. Käytiin ruoanhimoisina vanhan kaupungin ravintoloissa, suklaamuseossa ja öö.. ainiin Bonnissa päiväreissulla. Ostin sieltä kengät, koska olin niin mielissäni siitä, että siellä todella oli melkein kaikista kengistä jättisuuri koko 42. Sain siis kerrankin valita haluamistani kengistä eikä tarvinut ostaa vain sitä joka kerrankin mahtui jalkaan. Vittumaisia terveisiä Suomen Andiamolle vaan. Pyh. Otettiin Bonnissa myös aurinkoa kirpparilta ostamiemme verhojen päällä rötköttäen. Muuten mukavaa, mutta parin metrin päässä joku rapajuoppo meinasi vedellä hetuloitaan väärään henkeen. Ei ollut oikein kiva ei.
Bonnista suunnattiin sitten urheilubaariin seuraamaan Suomi-Saksa jääkiekkoa. Kun tilanne oli 4-1 liitty seuraan enemmänkin saksalaisia, jotka lauloivat saksan kansallislaulua ja möykkäsivät. Ei niitä oikeasti se jääkiekko edes kiinnostanut, niillä oli polttarit ja ne halusivat vain nostattaa vähän jääkiekkohenkeä :)
Eilen illalla päästiin seuraamaan oikeaa talk show -lähetystä yleisöksi! Se oli joku Conan-wannabe -setä, ilmeisesti aika suosittu täällä. Me näyttiin telkkarissa monesti kun katsottiin se lähetys illalla telkkarista. Hihi! Se oli kyllä niin kiva päästä katsomaan miten tuollasta tehdään, että haluan nyt entistä enemmän katsomaan Huuman lähetystä :)) Se Conan-mies kertoi vitsejä, haastatteli Saksan huippumalli haussa -malleja, tanssi ripaskaa ja lauloi yleisölle. Se otti yleisöstä jonkun miehen jonka nimi oli Torsten ja lauloi sille sitä Hjallis-biisiä saksaksi. Sitten koko yleisö huusi siinä Kuka vitun Hjallis -kohdassa etä Who the fuck is Torsten. Sitten se Torsti punasteli eturivissä ja rapsutteli kiharaa tukkaansa. Mulla itsellä meni suurin osa lähetyksestä ohi kun olin niin paniikissa että räpyttelen silmiä liikaa tai haukottelen kun semmonen mursumainen kameramies piti kokoajan kameraa mun naamaan kohdistettuna. Ja kaiken sen tuskan jälkeen minua ei ees näkynyt ihan omassa ruudussa vaan näyin aina vaan joidenkin kimuleiden takaa! Sikamaista!
Valtsun mietteet hyvästä tyttöystävästä oli niin hyviä, että ne on pakko ikuistaa:
Jos maailma ois täynnä Erikoita, kaikki olisi hyvin, mutta:
1. maailmasta loppuisi lemmikit kesken
2. maailmasta loppuisi chilit kesken
3. kaikki noudattaisivat marjakuvioisten vaatteiden muotia
No, tänään on vuorossa Suomi-Slovakia -peli Jaakon luona illalla. On vähän kielitaidon kannalta turmiollista kamuilla suomalaisten kanssa täällä. Toisaalta, tärkeintä täällä on nauttia olostaan eikä alkaa valkata kavereitaan sen perusteella, kenestä on eniten hyötyä. Suomalaisten kanssa sentään voi puhua vapaasti, ilman että jokaista sanaa tarvitsee muistella tai kaivaa sanakirjasta.
Puss och kram eiku se oliki ruottia hm.
Eekku
ps. tänään iskin varpaan parvekkeen kynnykseen ja tuli verta mutta onneksi valtsu puhdisti haavan kasvovedellä. terkkari-äiti kääntyy sängyssään.
