IRC-Galleria

Nyt on sitten tehty kaikki tarpeellinen... piirakat paistettu, munavoi tehty, kinkku-pekoni-sipuli piirakka paistettu, nakkipiirakat valmiina ja Erittäin kermainen kakku valmiiksi saatu=)
Nyt vain odotellaan vieraita.
Kaivoin kaikki karkit kaapista mitä vain löytyi ja laitoin esille....toivoen että kaikki menee suihin niinkuin yleensäkkin.

Lauantaina 28.6. järjestetään PAMin ensimmäinen valtakunnallinen, koko perheen kesätapahtuma Huvitreffit. Luvassa on riemukas koko perheen huvipuistopäivä Tampereen Särkänniemessä.

Aamupäivä klo 10-12 on varattu ainoastaan pamilaisille. Sen jälkeen lystinpito jatkuu, mutta huvipuisto on avoinna myös muille.

PAM tarjoaa jäsenille ja heidän perheilleen huvipuistorannekkeen ja ruokailun yhteishintaan 10 €/henkilö. Normaali hinta ilman ruokailua on 30 €.

VARASIN TÄNÄÄN LIPPUMME. Tietää ainakin mietä tekee kesällä.
Ja on sen verran halpa ettei kannata kahteen kertaan miettiä.

Lue loppuun saakka !
Niinpä...
On perjantai-ilta, ajat autoa..
(Millainen on auto jota ajat?)
(Sinä olet kuskina!!)
Sinulla voi olla vain neljä ihmistä mukanasi.
(Ketkä ovat autossa kanssasi?)
Ajaessasi sinä ja ystäväsi chillailette musiikin tahtiin.
(Mitä kappaletta kuuntelette?)

No, siinä te viisi chillailette musiikin tahtiin.
Yhtäkkiä hullu kuski törmää teihin takaapäin!

Menetät auton hallinnan ja auto luisuu tietä pitkin.
Osutte hidaste töyssyyn ja auto pyörähtää ympäri päätyen katolleen nurmelle tien viereen.

Makaat paikoillasi itkien, koska sinuun koskee niin paljon.
Et kuule muuta kuin hiljaisuutta. Hiljaisuutta..

Hiljaisuutta..
Yrität huutaa ystävillesi, mutta olet niin shokissa ja suurissa kivuissa ettet pysty edes puhumaan.
Makaat siinä elämäsi pisimmät 2 minuuttia, jotka tuntuvat ikuisuudelta.

Viimein kuulet jotakin.
Kuulet ambulanssin sireenin, etkä koskaan ole ollut niin helpottunut.

Makaat siinä, vieläkin autossa,
ajatellen perhettäsi, ystäviäsi, koulua, menneitä lomia, vanhoja ystäviä, entisiä rakastajia.
Alat rukoilla itsesi ja muiden autossa olleiden puolesta.

Ensihoitajat vetävät sinut autosta, asettavat sinut paareille ja nostavat ambulanssiin.
Et näe etkä kuule muuta kuin tyhjyyttä...

Olet yksin.
Et saa mahdollisuutta nähdä muita kanssasi autossa olleita.

Matkalla sairaalaan sinä rukoilet itseksesi.
Kuolenko minä?
Missä ystäväni ovat?
Ovatko he kunnossa?
Mitä minulle tapahtuu?
Kuolitko sinä vai et?
Mitä tapahtui ystävillesi, jotka olivat kanssasi autossa..?

He kaikki kuolivat. Kaikki muut autossa olleet kuolivat.
He ovat kaikki poissa.
Et koskaan enää näe heitä.

Ja mitä sinuun tulee..
Myös sinä kuolit.
Odota, sinä vain kuvittelit.. Eikö totta?
Mutta mitä jos tämä olisi oikeasti tapahtunut?
Mitä jos se oikeasti tapahtuisi sinulle?

Ajattele sitä..
Se auto oli VIIMEINEN auto, jossa IKINÄ olit ystäviesi kanssa.
Ne neljä ihmistä olivat VIIMEISET henkilöt joita IKINÄ näit.
Laulu, jonka tahtiin chillailitte oli VIIMEINEN laulu, jonka IKINÄ kuulit.
Etkö toivokin, että sinulla olisi ollut mahdollisuus kertoa kaikille heille kuinka heitä rakastit?
Etkö toivo, että olisit voinut kertoa vanhemmillesi viimeisen kerran, että rakastit heitä?

Etkö toivo, että olisit voinut suudella poika/tyttöystävääsi viimeisen kerran?
Toivotko, että olisit voinut kertoa ihastuksellesi kuinka paljon pidit hänestä?
Toivotko että voisit halata ystäviäsi vielä viimeisen kerran?

Toivotko että sinulla olisi ollut mahdollisuus tehdä kaikkea tuota?
Jos tämä viesti vähänkin kosketti sinua ole hyvä ja kopioi tämä omaan päiväkirjaasi sillä minua tämä todella kosketti ja haluan sanoa teille kaikille että välitän teistä todella paljon sillä sitä ei koskaan tiedä mitä voi tapahtua!

Muista tämä sanonta: Elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi.
Ja kun joku sanoo rakastavansa sinua, tiedä sen tarkoitus ja tarkoita sitä kun itse sen sanot.

Jos sinä et kopioi tätä, olet kylmäsydäminen etkä välitä rakkaimistasi!
Tämä voi olla sinun viimeinen mahdollisuutesi!
Kerro jokaiselle että välität.
Jos sinä ajattelet, että jokin päivä unohdan sinut; vastaus olisi, EI IKINÄ ELÄMÄSSÄNI!
Jos kysyisit, mikä on minulle tärkeää; vastaus olisi SINÄ!!
Jos sinä kysyisit, pidänkö sinusta; vastaus olisi, Kyllä ehdottomasti!
Sinä olet minun nauruni, minun puhdas helmeni, minun enkelini..

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
Tein ja söin lämpimiä
aterioita.
Minulla oli
tahriintumattomat
vaatteet.
Minulla oli hiljaisia
puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
Nukuin niin myöhään kuin
halusin,
enkä kantanut huolta
siitä,
kuinka myöhään menin
nukkumaan.
Harjasin hampaani ja
hiukseni joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
Siivosin kotini joka
päivä.
En koskaan kompastunut
leluihin tai unohtanut
tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli
äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun
huonekasvini myrkyllisiä
vai eivät.
En miettinyt koskaan
rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
Minun päälleni ei oltu
koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä
sormilla.

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
Minulla oli täydellinen
mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni
hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt
kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat
tehdä
kokeita tai antaa
rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut
itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut
äärettömän
onnellinen
yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut
myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
En ollut koskaan pidellyt
nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa
häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut
sydämeni
murskaantuvan miljooniksi
pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa
kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi
vaikuttaa elämääni niin
paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta
rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että
rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini
ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta
voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä
vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin
ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin
niin pieni
voisi saada minut
tuntemaan itseni niin
tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli
äiti.
En ollut koskaan noussut
ylös
yöllä kymmenen minuutin
välein
tarkistaakseni, että
kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut
sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka
äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin
tuntea niin paljon...

Ennen kuin minusta tuli
äiti.

Tänään oli lääkäri käynti kätilöopistolla. Siellä sitten täti tohtori varmisti asian että meille tulee identtiset kaksoset eli tulee sitten joko kaksi poikaa tai kaksi tyttöä...jotenkin sellainen kutina on tuolla mahan pohjassa että ne ovat poikia mutta ei vielä näkynyt.
Äidin lellikki siellä taas veteli tuhatta ja sataa. Siitä tulee varmaan joku ADHD apina=)

kolmen viikon päästä taas uudestaan katselemaan lapsosiamme=)

Nyt on sitten hääpäivää vietetty ja arkeen palattu.
Menimme eilen Espalle ravintola Manhattan Steak Houseen syömään aivan sairaan hyvää ruokaa...tunnelma oli ihan. Saapuessamme ravintolaan, ei siellä ollut muita. Tarjoilija laittoi kynttilät palamaan ja himmensi kattovalaistusta. Oikein romanttista.
Ruokailun jälkeen siirryimme Tennispalatsiin katsomaan Lordin leffaa. Kannattaa mennä maaanantaisin elokuviin kun saa olla niin leveästi kuin haluaa, meidän lisäksi siellä oli neljä ihmistä.
Leffa oli ihn OK, loppui vain hieman oudosti.
Ilta oli siis onnistunut...naurettiin, muisteltiin ja syötiin erittäin hyvin.
Kotiin saapuessamme söimme kakkua jonka toinen kaasoistani toi meille jo aikaisemmin. Pakko myöntää etten ole koskaan syönyt niin hyvää kakkua kun se oli.
KIITOKSET MIIALLE!

Tänään on meidän ensimmäinen hääpäivämme.
Aamulla kun heräsin, oli keittiön pöydällä kortti ja pieni lahja.... kortissa luki kaiken muun lisäksi että toivottavasti lahja ja kukat kelpaa...... mitkä kukat??? Ei sellaisia missään näkynyt.
Lahja paketissa oli sydän riipus ketjulla...oli aikas ihana.
Hieman ennen klo 11 ovikello soi ja kukkalähetti toi minulle kukkakimpun =)
Rakas mieheni oli tilannut... siinä siis ne kukat joista kortissa puhuttiin.......
On muuten sen verran näyttävä kukkakimppu että kelpaisi morsiuskimpuksi ihan koska vain....
Kuulema vain parasta minulle....
On se kiva huomata että edes kerran vuodessa lellitään=)

Meidän kaksoset saavat tänään turvaistuimet...sekä toinen saa sitterin.
Kannattaa aloittaa tää tuhlaaminen jo hyvissä ajoin niin ei tunnu pahalta kun kaikki joutuu ostamaan kaksin kappalein.
Ja kun olen seurannut myynti ilmoituksia niin heti kun joku myy halvalla niin ostan pois=)

olenko kaverilistallasi? jos olen laita merkki! ja lisää tämä itselles niin yllätyt että kuinka monen listassa oikein olet! kiitos!

Mulla oli torstaina ensimmäinen neuvola lääkäri ja siellä sitten kuulin vauvojen sydänäänet ekaa kertaa =) Kyllä oli pitelemistä ettei tullut tippa linssiin.
Lääkäri sanoi että toinen vauvoista tuli oikein tyrkylle kun toista joutui hakemaan...
Tokasin siihen vain että se tyrkylle tulija on varmaan se sama heppu joka hillui mahassa kun olin ultrassa ja moikkasi mulle.... siis äidin lellikki=)

Nyt ei tarvitse pahemmin enään neuvolassa käydä kun tarkastukset tehdään pääsääntöisesti kättärillä. Näkee useammin vauvat kun tarkkaillaan ultrassa..Jotain hyötyä siitäkin ramppaamisesta.