IRC-Galleria

Anukkeli kävi. Heräsin siihen, kun se soitti ovikelloa. Sitä ennen olin nähnyt unta, että se oli käymässä, joten minua häiritsi kovasti, että se tuli tavallaan uudestaan käymään. Ovella tajusin, että se aiempi käynti oli ollut unta. Anu repesi heti kun näki minut tuubitobissani ja alushousuisillani ovella. No, ei aina voi osata.
Onneksi oven takana kuitenkin oli vain Anu.

Katottiin Mononononkkeli-hime leffa. Se olikin Studio Ghiblin piirretty ja oli ihan jees. Kyllä sen kattoi. Vaikka olikin dubattu (hyärgh). Ja sen pojan ääni! Ei vittu. :D "Minä olen niin mysteerinen ja komea, että minun täytyy jatkuvasti puhua tällaisella hieman käheällä matalalla ja monotonisella äänellä, jotta te tajuaisitte, että syvällä sisimmässäni tunnen syvää tuskaa tämän kirouksen vuoksi". Ei suotta repeilty ei.
Mutta siinä leffassa oli IHANIA metsänhenkiä. Kalikalikalikali. <3 Minä tahon sellasen omaks! Ne katteli silleen ":o" tai ":D" ilmeellä koko ajan. Sitten yksi kantoi sellaista läskiä, jolla oli persehymy naamalla sellaisella ":<" ilmeellä. Oli aika surullista.

Anu lähti 14.10 meiltä pois ja sitten minä odottelinkin fysioterapeuttia. Jonka oli tarkoitus ilmoittaa minulle tänään, että monelta se tulee. Paskat se mitään ilmoitti. :| Ilmiintyi vain tuohon oven taakse rimputtelemaan ja täällä kämppä ihan sekaisin, kun en ollu ehtiny siivota tahi mitään, kun luulin, ettei se tule ennen kuin pistää viestiä. No olipa kiva. Potkin siinä sitten vaatteet vaatehuoneeseen (olin just lajittelemassa niitä), ettei minun stringit vilku lattialla pitkin ja poikin. Vitutti kyllä hieman. Tai siis vituttaa edelleen.

No jaa, nyt vois juoda vettä ja alkaa kirjoittelemaan. Taas tullu pidettyä pitkä tauko siitä, kun oon viimeks tarinaan jatkoa laittanut.