IRC-Galleria

jäin kaipaamaan .....
jotain.. en tiedä mitä
omituista ja outoa
mutta se olen minä

kaipaan niin ja paljon
että se tekee ylleni varjon
jos vain tietäisin mitä kaipaan
voisin nousta huvilaivaan
ja hakea sen mitä odotan

ehkäpä elämäni on
suurten epäonnistumisten suuri sattuma
joka on vain kestettävä
kait tarkoitus on
että hyvä tuurini on estettävä

niin se on..ei aikaa
ei paikkaa..joka minulle olisi oikea
mutta kun täältä lähden
toivottavasti se lähtö on haikea...

tunne
halu
teko
tahto
jokaisella on oma lohko

kaikkia tarvitsemme
vain jokaiselle itsellemme

mitään niistä ei liikaa ole
eikä niissä vihaa ole

kaiken saa ansaitsemalla
tai itse rakentamalla

vain pöllähdit paikalle
treffeille pyysit
lähdin mukaan
olin niin otettu etten sanaa suustani saanut
pilasinko kaiken
nyt sitä vain arvailen

mutta pidän
ja pidän päljon
vaikka hylkäisit minut
sinut mieleeni taion

taasko takerrun siihen mitä en voi saada
tai kaadunko siihen mitä en voi taata
onko surkea kohtaloni mullan alla maata


haluan vain rakastavan sylin ja lämpöä

annoin sen mitä en meinannut
ensin vain salaa ihaillut
nyt rauta rinnassa taas hakkaa
kun se sulaa se lakkaa

se ei vain lopeta pitämästä
hetken se taas viisveisaa elämästä
mutta pitää ylikaiken omasta emännästä

on se niin
jos se on niin
olisko jos se olis niin
on kuitenki niin
että se vain on niin
niin......

silmissäni paine kasvaa päätä jomottaa
en krapulalta hetken rauhaa saa
pitää varmaan olutpullo uusiks raottaa
ja krapula vain hetkeks kadottaa

päivä kohta illaks vaihtuu ja mua vain janottaa
ja kylmiössä kori odottaa
yhden kylmän käteen otan mutten avaakkaan
en tohdi sitä vielä alottaa

upo uusi ja yksinäinen vuosi
ei rakkaus kait taaskaan suosi
rauhassa poloinen taas olla saa
yksinäisyyteen vaikertaa

no pullossa on se mahtava henki
ja minä sen pullon heikko renki
varmaan jotain hauskaa edes aikaan saan
ja kaikki tai ei mitään mut aikanaan

kohta jo nuoruuden kokenut
elänyt sen mikä oli parasta
kokenut sitä mikä oli kaikkein rakasta

nyt suuntana vanhuus
ja tekemättömyyden turhuus
vain seurana eläke
joka hiljalleen kuluu pois

kauan kuljin läpi elämän
odottaen että täytän enemmän
nyt se tapahtuu
olen kaksikymmentä yhdeksän

vielä kun jonkun rinnalla vanheta vois
ennen kuin kuolema korjaa pois
jos vain jotain hyvää aikaan saisi
jotain mitä joku raastaisi