IRC-Galleria

Siellä se oma kulta on palvelustaan suorittamassa tänä viikonloppuna, eli yksin menee tää ystävänpäivä. Periaatteessa nää ystävänpäivät sun muut on ihan turhia, mutta kyllä sitä samalla tässä materiamaailmassa odottaisi että joku muistaisi minua edes jotenkin. En tiedä kuinka monta ystävää minulla on, en tiedä kuinka moni oikeasti välittää, mutta onko sillä merkitystäkää? Itse välitän itsestäni ja tiedän että on minulla ainakin se yksi ihminen joka oikeasti välittää. Ja on minulla niitä ihmisiä muitakin joille en ihan vain ilmaa ole.

Ihmissuhteet ja sosiaaliset tilanteet eivät oikein ole minulle se helpoin juttu. Ei ole helppoa tulkita kaikkea aika väärin ja kokea itsensä merkityksettömäksi ja epäonnistuneeksi. Ei raha, ei mammona, ei menestys tuo hyvää oloa, se onni tulee siitä että on merkityksellinen jollekin. Jokainen polulleni sattunut ihminen on minulle tärkeä, ne harvat ihmiset jotka ovat hetken siinä olleet. Toiset kulkevat vain ohitse, toiset jakavat enemmän. Ystävyys on pyyteetöntä, ei sitä anota, ei sitä osteta. Kyllä mullakin niitä ystäviä on, on olemassa niitä oikeita ihmisiä. Ei se suuri lauma tuttavia ja kavereita, ei se kaiken keskipisteenä oleminen ole mitään verrattuna niihin syviin ystävyydensiteisiin jotka kantavat eteenpäin eivätkä katkea tuosta vaan.

Haluan sanoa teille kaikille ketkä tunnen, jokainen teistä on jättänyt merkkinsä minuun. JA yhtään hetkeä, yhtään merkkiä, en halua pyyhkiä itsestäni pois. Kiitos teille!


Ei ystävä ole markkinatuote
eikä ystävyyttä voi ostaa.
Ystävä on henkilö aito
ja ystävyys tuo voimaa.
Ystävvyyden sidos kestää läpi vuosien
ystävä on ihminen oikein merkityksellinen.
Ystävää muistaa aina,
ei vain päivän verran.

Olet tärkeä,
tahdon sanoa Sinulle sen
edes kerran!