Aina haluu liikaa. Miks rakentaa pilvilinnoja, vaik jalat maassa opetettiin kulkemaan? Toivoo aurinkoo, vaik ikkunasta näkee; siel sataa aina vaan.
Vettä sataa ja tuulee. Kylmä ulkona ja sisällänikin minun. Täydellisyys on kirosana, rakkaus kuin synti ja avunhuuto. Ottakaa mut ja piilottakaa, pois pääsen kun opin säännöt elämän.
Toivon sua, saanko onnen? En, aina luulen liikaa ja toivon parasta. Salama iskee ja kaataa mut sateeseen. Maa iskee päin kasvoja kunnes kyyneleet suolaiset haavoja kirvelee. Haavoja, joille elämä nauraa.