IRC-Galleria

Eilen tuli juteltua ja muisteltua paljon Tuomoa ystävän kanssa, eilinen oli melko vaikeaa kaiken kaikkiaan itkin, itkin ja itkin pitkin päivää, onneksi tapasin tätä ystävää ja saimme juteltua ja muisteltua Tuomoa. Tänään on ollut jokseenkin parempi päivä, pystynyt tekemään asioita mutta edelleen kova shokki on päällä ja kuuntelen kaunista musiikkia joka tuo muistot Tuomosta mieleen.

Ensi viikko tulee olemaan töissä todella rankkaa kun Tuomo ei tule enään töihin ja ilmapiiri tulee olemaan pitkään aika ikävä, tulen varmasti katsomaan pitkään sitä nurkkaa jossa Tuomo istui ja muistelen "ryhmä rämän" inside-juttuja, niitäkin tulee kauhea ikävä. Edelleenkin niin kauhean epätodellinen olo että ihminen jota pidin kuin veljeäni on poissa. Ikävä ja suru on kovasti pinnalla ja olen päättänyt Tuomon nimeen etten anna exien lannistaa minua vaan yritän jatkaa elämääni ja löytää onnellisuutta elämääni koska sitä Tuomo haluaisi minulle. Olen onnellinen että hän kuitenkin tiesi miten mä arvostin häntä ja mitä hän merkitsi minulle ja että saimme selvitettyä kaikki asiat keskenämme, mitään ei jäänyt hampaan koloon.

Se on kuitenkin lohduttavaa että Tuomolla on nyt paljon parempi olla ja että hän ei kärsi enään vaan on levollinen ja paremmassa paikassa, se on meille jotka välitti ja jäi kaipaamaan häntä niin kova pala mutta hänen takiaan meidän on selvittävä tästä ja yritettävä päästä eteenpäin.

Ikuisesti muistaen sinua Tuomo