IRC-Galleria

olin torstain selvinpäin,kyllähän tää tästä taas pikkuhiljaa :)
tänään otan kyllä,ei jaksa muuten olla ja kelaa asioit...
mut sit taas ei voi,onhan se joulu sentään oltava ilman krapulaa...
eikö ole outoa että pitää vetää ittensä siihen tilaan että aamulla kaikki on harmaata ja sekavaa,vaikka tietää mitä huomenna odottaa on silti pakko antaa mennä ja unohtaa..
tänään oli erikoinen päivä,samaan aikaan ihan hyvä ja oli kivoja juttuja mutta sit taas alkoi kaikki pyörii mielessä syystä jos toisestakin...
ja nyt taas on se olo et ei tiedä mitenpäin aivot on päässä...
huhhelihei... on se semmosta se.
mut kyllähän me tästä selvitään, on sitä ennenkin oltu pohjalla ja aina sielt on noustu...
ei voi päästä muualle kun ylös..
heti kun vaan jaksan niin mä nousen taas, vahvempana ku koskaan..
tytöllä on niin paljon asioita, samas hetkes onni muuttu suruks...
rakastaahan se elämää, on niin paljon hyvää..
mut pieni paha maalaa kauniin rumaks,tuntee olonsa välillä niin toivottomaks...
jepsjeps...nyt taas jatketaan... :)

sunnuntai aamuna krapula ja vapina tuijotan vessan seiniin...
juupa juu näin on ;)
kyllä se jo kovasti on tässä kohentunutkii...ja tylsää taas.. :)

juu tää tyttö taas valvoo...kivaa kivaa :)
ehkä pitäs vähitellen kehitellä elämää <3 kun tää tapa alkaa jo kyllästyttää..
kun nyt joku sitten vaikka tulis pitään seuraa,alkaa tosiiaankin olla tylsääh.. ;)
juupa juu,huomenna on taas uusi päivä .)

no niih...kävin tuossa paavolan valtsussa deekuilemassa,eli hain pienen korjaus sarjan jotta olo taas paranee ;) nyt taas sitten nökötän koneella 24/7 ja kohta kaikki on nättii ja ihanaa,ei vielä viiti ajatella huomista,eli jatketaas taas juomista..
on vain hetki aikaa...joten eläkäämme täysillä sekin sekuntti...
sekasin olla jo tahtoisi... ;DDD

no heräsinpäs mä aamulla oloon kaameeseen kankkunen se oli kai...
nyt jo alkaa helpottaa,kohta pitää taas alkaa keitottaa...hmm mitäpäs sitä ostostelisin jos vaikka muutama siiteri taas,niin on kaikki kauniimpaa...
ja tuhero kuule,oot oikeessa kun sanot et tiiät musta kaiken. ;) <3 on sellasia ihmisii jotka vaan on niin mahtavii et niitten kanssa on aina pakko jakaa kaikki jutut... ;) ja tuheroni on justiin semmonen.. <3 (tuju)
sit on niit häiskii ketkä on nii hassui et ei oo riemulla rajaa...
ja jotkut taas niin paskoi et ei voi tajuu.. ;)
on unelmii on haaveit...<3 ahhh... kaikkee löytyy,pitää vaan osata otaa ilo irti kaikesta,ja senhän mä osaan,noh ainakin opettelen.. ;)
sillä sen mää tiedän että onhan päivä vielä huomennakin! turha surra täähän on vain elämää!!! =)

ei oikeesti....nyt humalassa taas... ei oo elämää joten ryypätään vaan... heh ja hih.. voi elämää... oon onnellinen mut keitenkii niin tyhjä olotiola,kaipaan jotain jotain vaan...
qaaaaaahhhh...
peppu sentään kun ketuttaaa... äh..
mutta toisaalata eikös tää nyt oo hyvä näin,ei pee...
apua!! kuka tulee ja pelastaa mut taas kun on tää olo...en haluu huomioo mut tarviin jonkun joka auttaa näkee enemmän...ja mä kyllä tiiän...mut en voi äänee sanoo...
on jotain mitä muut ei tiedä,mä itse tiedän.. voi ei...'
juuh...näin taas jatketaan...valvotaan ja odotetaan..

niinpä niin...nyt on aamu olen herännyt jo aikaisin,vaikka tänään on se päivä kun olisi voinut nukkua myöhään,eli se on jo melko merkillistä kun on minä.
sittenhän mä tajusin kun asioita mietiskelin pienessä mielessäni,(joku saattaa kutsua niitä aivoiksi,tiedä sitten...)että juttuhan menee niin et tää elämä on vaan sellanen testi/suoritus, jonka jokainen meistä läpäisee,kukin omalla tavallaan.
ja nyt olen aivan varma siitä että kaikella on tarkoitus...sillä kun jutustelin tuossa yön pikkutunneilla erään ystäväni kanssa ymmärsin että näin se vaan on...
eli turhaa murehtia,kaikki hoituu ajallaan tavalla tai toisella...

on se kumma kun kaikki asiat pitää aina tehdä niin vitun vaikeesti!!!

tylsää olla koulussa... oksettaa ihan homona,ruoka oli paskaa joten en syöny ja silti kohta tulee ylös ja ulos... mullon varmaa tulos mahahaava kun närästää... jeejjee

nyt se on sitten virallisesti ohi,sormukset on viskottu päin seiniä,ja oloni on kovin kummallinen.
jotenkin en vaan osannut odottaa että tässä kävis näin,kun luotin rakkauteen ja pidin sitä pysyvänä ilmiönä.
mut kait se sitten on niin että rakkaus on ikuista,vain kohde muuttuu.
nyt mietityttää lähinnä et miten saan loput kamani pois,mut on mulla todella paha olla.
huomenna se suru varmasti on vielä suurempi,mut aika paranataa haavat,niinhän se menee..
aika säälittävää tää tämmönen, ei sille kuitenkaan mitään voi jos toisella on muut jutut mielessä,ja rakkaus katoaa savuna ilmaan.
eipä ole ensimmäinen kerta kun asiat kosahtaa paskaks mun huomaamattani, en ole koskaan oikein hallinnut elämääni haluamallani tavalla. voi kusi ja paska vaan sanon. nyt se on niin et taas olen lähtöruudussa ilman mitään odotuksia tulevaisuudesta.
tekis mieli vetää pullo viinaa ja hukuttaa murheet,mut ei ne sillä katoa,mut voishan sitä kokeilla.