IRC-Galleria

nukuin viime yönä pari tuntia, ja oli aivan helvetin ihanaa herätä klo.6.00 ja lähtee töihin...
mun ajatukset harhailee hämärän rajamailla...
juuri tällä hetkellä tekis mieli nukahtaa vitun äkkiä pois tästä maailmasta, mut eihän niin käy, ei musta niin helpolla eroon pääse...ellei joku nukuta mua mun puolesta...itte en ikinä oo niin "vahva" että siihen pystyisin...
taas mä itken,mut kyyneleet on loppunu jo aikoi sitten...
mä en ymmärrä enää mitään mitä tapahtuu,kun mikään ei tunnu miltään,ja se mikä tuntuu on merkityksetöntä...
kaikki on nyt vaan niin...miten sen sanois...hmm...sirpaleina.
enkä enää jaksa itte kerätä niitä,toivon vaan että joku tulee ja liittää taas palat paikoilleen ja korjaa mut.
mut ei se enää mee niin,pitää vaan koittaa itse selviytyy,se on vaan niin vitun vaikeeta kun en tiiä enää mitä haluan elämältä...
ahdistaa...onneksi tässä maailmassa on mun perheen lisäksi muutama ihminen jotka saa mut hymyilemään edes hetkeksi,pelkään vaan että mä tällä olollani häädän ne pois mun elämästä,vaikka en sitä tahdokkaan niin silti teen niin...ja häpeen itteeni kun en osaa kunnioittaa rakkaita ihmisiäni oikein...vaan tahtomattani puran pahan oloni juuri niihin ihmisiin joista eniten välitän...oon vaan niin täynnä tätä kaikkee paskaa et en osaa muuta kuin työntää kaikki pois,ehkä mä teen sen siksi et pelkään loukkaavani heitä..
en tiedä itekkään...
mut sen tiedän et ajattelu ei sovi mulle.
<3 <3 <3 ...joskus kaikki muuttuu,ainakin mä toivon niin...<3 <3 <3

Oli ehkä paskin joulu mitä ikinä on ollu.
mikään ei oo näinä päivinä menny niiku pitäis/toivois...
hirvee morkkis kaikesta ja vitun paska olla...
pitäs varmaa dokaa,mut rahat on loppu,ylläri kun kaikki menny kurkusta alas...
ehkä mun ei pitäs kelailla enää mitää,olla vaan ja odottaa et kaikki muuttuu joskus...
niin tai näin,teen kaiken aina väärinpäin...
eipä sitten muuta kun sorry kaikille kaikesta,en mä tahallaan oo tämmönen,vaikka itsehän minä päätän mitä teen,mut en vaan koskaan osaa päättää mitään oikein.
anteeksi. <3

kolme sanaa,toivo,usko ja rakkaus/
ja usko oli toivoo ku menny oli rakkaus/
mä turhaan ilahduin ku kuulin susta/
luulin löytäneeni ystäväni,mut sit pukeuduinki mustaan/

uneksin susta,unes tuska kääntyi iloksi/
unes oli toivoo ja unes palasit luokseni/
ei ollu huolii,kaikki meni jotenki parhain päin/
mä unen näin,eikä se päättyny näin/

kun mä heräsin mun ystävä vaipui uneen/
en jaksa enää tilittää muille,puhun vaan sulle/
mä välitin,vaikka välil puhals uudet tuulet/
mä haluun pyytää anteeksi,miksi sä et kuule/

kolmas kahdeksatta,kaksi tuhatta ja yksi/
sillon kaikki alko ja sillon mä jäin yksin/
luulin ettei tule tulevaa,mut tule tule vaan/
tulen palaan,enkä tuu sua ikinä unohtaan/


(chorus)
kukaan ei todellista proyoo tiiä/
huumorii kokoajan,mut se ei riitä/
luulette tietävänne
luulette tietävänne


monesta löytyy onnen tunne,mut ei musta/
anteeks pyytäny liian usein,mä tunnen katumusta/
korttitalo kaatunu liian usein,aina jaksanu yrittää/
aina kasannu uudestaan,jotta päässy taas tyrimään/

tuntuu et mikään ei toimi eikä mikään anna voimaa/
ku mikään ei oo piristäny mua,ei kukaa soitakkaan/
onko mut unohettu,oonko mä ilmaa/
vainaa, tai muuten vaan turhaa/

kaikki tapahtunut vanha on haavois suolaa vahvaa/
eikä oo vettä,kaikki entinen väkisinki kalvaa/
mä tarvin vaan rauhaa,kaiken muun haluun unohtaa/
mut ei tulosta,ei muutosta,mitä haluan/

en saa,mut mitä pelkään tulee suoraan kohti/
en oo valmis,hätäännyn,sählään ja taas peräännyn/
henkinen turpareissu,ei edessä turvaa/
tolppaa johon koskevaa ei saa koskettaa/

(chorus)

aina ollu omanlaisensa,erinlainen ja/
jotkut ei vaan tykkää jos kirjoitan vaan laineja/
elän elämääni,kahdes eri porukassa/
kummassaki mielellään,mut samaan aikaan vaan toisessa/

tullu tutuks monta uutta tuntematonta/
tiedän et oon onnekas,ku ystävii ku maas lunta/
mut silti tyhjä olo aina välillä mieltä painaa/
mut ei hätää,mä voimia vielä saan/

mun pitäs onnellinen olla,ku asiat taas rullaa/
mut kai siit entisestä olen vieläki turta/
musta maalaus,tarpeeton tuska ja blaadaus/
en ollu tärkee koskaan,nyt mua vaivaa kaipaus/

kaipaus johonki mitä mä en tiedä/
kaipaus sinne mis ei erinlaisuut viedä/
siedetään muita ja tiedetään että/
vaan vahvat tyypit ne itteensä pettää/

(chorus) x2

proyo-luulette tietävänne

olin torstain selvinpäin,kyllähän tää tästä taas pikkuhiljaa :)
tänään otan kyllä,ei jaksa muuten olla ja kelaa asioit...
mut sit taas ei voi,onhan se joulu sentään oltava ilman krapulaa...
eikö ole outoa että pitää vetää ittensä siihen tilaan että aamulla kaikki on harmaata ja sekavaa,vaikka tietää mitä huomenna odottaa on silti pakko antaa mennä ja unohtaa..
tänään oli erikoinen päivä,samaan aikaan ihan hyvä ja oli kivoja juttuja mutta sit taas alkoi kaikki pyörii mielessä syystä jos toisestakin...
ja nyt taas on se olo et ei tiedä mitenpäin aivot on päässä...
huhhelihei... on se semmosta se.
mut kyllähän me tästä selvitään, on sitä ennenkin oltu pohjalla ja aina sielt on noustu...
ei voi päästä muualle kun ylös..
heti kun vaan jaksan niin mä nousen taas, vahvempana ku koskaan..
tytöllä on niin paljon asioita, samas hetkes onni muuttu suruks...
rakastaahan se elämää, on niin paljon hyvää..
mut pieni paha maalaa kauniin rumaks,tuntee olonsa välillä niin toivottomaks...
jepsjeps...nyt taas jatketaan... :)

sunnuntai aamuna krapula ja vapina tuijotan vessan seiniin...
juupa juu näin on ;)
kyllä se jo kovasti on tässä kohentunutkii...ja tylsää taas.. :)

juu tää tyttö taas valvoo...kivaa kivaa :)
ehkä pitäs vähitellen kehitellä elämää <3 kun tää tapa alkaa jo kyllästyttää..
kun nyt joku sitten vaikka tulis pitään seuraa,alkaa tosiiaankin olla tylsääh.. ;)
juupa juu,huomenna on taas uusi päivä .)

no niih...kävin tuossa paavolan valtsussa deekuilemassa,eli hain pienen korjaus sarjan jotta olo taas paranee ;) nyt taas sitten nökötän koneella 24/7 ja kohta kaikki on nättii ja ihanaa,ei vielä viiti ajatella huomista,eli jatketaas taas juomista..
on vain hetki aikaa...joten eläkäämme täysillä sekin sekuntti...
sekasin olla jo tahtoisi... ;DDD

no heräsinpäs mä aamulla oloon kaameeseen kankkunen se oli kai...
nyt jo alkaa helpottaa,kohta pitää taas alkaa keitottaa...hmm mitäpäs sitä ostostelisin jos vaikka muutama siiteri taas,niin on kaikki kauniimpaa...
ja tuhero kuule,oot oikeessa kun sanot et tiiät musta kaiken. ;) <3 on sellasia ihmisii jotka vaan on niin mahtavii et niitten kanssa on aina pakko jakaa kaikki jutut... ;) ja tuheroni on justiin semmonen.. <3 (tuju)
sit on niit häiskii ketkä on nii hassui et ei oo riemulla rajaa...
ja jotkut taas niin paskoi et ei voi tajuu.. ;)
on unelmii on haaveit...<3 ahhh... kaikkee löytyy,pitää vaan osata otaa ilo irti kaikesta,ja senhän mä osaan,noh ainakin opettelen.. ;)
sillä sen mää tiedän että onhan päivä vielä huomennakin! turha surra täähän on vain elämää!!! =)

ei oikeesti....nyt humalassa taas... ei oo elämää joten ryypätään vaan... heh ja hih.. voi elämää... oon onnellinen mut keitenkii niin tyhjä olotiola,kaipaan jotain jotain vaan...
qaaaaaahhhh...
peppu sentään kun ketuttaaa... äh..
mutta toisaalata eikös tää nyt oo hyvä näin,ei pee...
apua!! kuka tulee ja pelastaa mut taas kun on tää olo...en haluu huomioo mut tarviin jonkun joka auttaa näkee enemmän...ja mä kyllä tiiän...mut en voi äänee sanoo...
on jotain mitä muut ei tiedä,mä itse tiedän.. voi ei...'
juuh...näin taas jatketaan...valvotaan ja odotetaan..

niinpä niin...nyt on aamu olen herännyt jo aikaisin,vaikka tänään on se päivä kun olisi voinut nukkua myöhään,eli se on jo melko merkillistä kun on minä.
sittenhän mä tajusin kun asioita mietiskelin pienessä mielessäni,(joku saattaa kutsua niitä aivoiksi,tiedä sitten...)että juttuhan menee niin et tää elämä on vaan sellanen testi/suoritus, jonka jokainen meistä läpäisee,kukin omalla tavallaan.
ja nyt olen aivan varma siitä että kaikella on tarkoitus...sillä kun jutustelin tuossa yön pikkutunneilla erään ystäväni kanssa ymmärsin että näin se vaan on...
eli turhaa murehtia,kaikki hoituu ajallaan tavalla tai toisella...