IRC-Galleria

Luulin ennen, että jossain
mitataan tarkalleen,
milloin on annettu liikaa jollekin kantaakseen.
Se on pelkkä harha, perätön luulo,
toiset hölmöt uskoo niin.
Jäävät hartiat väkevän, suuren,
pieneksi kuin heikonkin.

Tässä elämä on:
oma, kallis, ja tarpeeton.
Joki joutava laineillaan
mua lastuna vie mukanaan,
ja ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Pohjallakaan ei yksinään olla:
alakulo on seurana haikeuden.

Miks kysyt, miten käytän
päivät jotka vielä saan.
Tiedätkö, mitä sieltä jostain sitten edes tilataan?
Enkä opi sanomaan, et kaipaan,
vaikka pyydätkin.

Joka tapauksessa kaikenlaista annetaan.

Valuu käsiä pitkin.
Näppäimistöllä.
Penaalin päällä.

Lisää laastaria?

Hyveitä:

Rakkaus: 15
Suhteellisuuden taju: 13
Anteeksiantavaisuus: 12
Pyhä huolettomuus: 12
Lojaalisuus: 11
Oikeudenmukaisuus: 8
Kohtuullisuus: 7
Viisaus: 7
Hiljainen tieto: 6
Urhoollisuus: 6
Jalo joutilaisuus: 4

Syntejä:

Murehtiminen: 22
Huumorintajuttomuus: 6
Ylpeys: 6
Hengen velttous: 5
Ahneus: 4
Hekumallisuus: 3
Vatsan palvonta: 3
Vihamielisyys: 3
Välinpitämättömyys: 3
Kateus: 2
Tietämättömyys: 0

http://www.yle.fi/pyhatjapahat/testi.html

Nukkien kanssa alkaa olla kiire. Enkä eds ole parina viime kertana saanut Jennaa avuksi paperointiin. DDD: iik.

Paperoin ahkerasti nukkeja ja olin yltä päältä liisterissä. Sitten puhelin soi. JAAKKO TIINANEN!! ;___;
Olen kuulemma taitava ja osaava kouluttaja ja sitä rataa. ...ja minut nakitettiin juuri kouluttajakouluttajaksi.
Voi kuinka helppoa on sanoilla ostaa mieli heikko ja heiveröinen. ;____;

Kuinka siinä kävikin niin?
Mustaa ja valkoista laitetaan
minun käteni maalaa maisemaa
meidät elävältä haudataan.

Kuinka siinä kävikin niin?
Siskon päätä huimaa taas
sisko tahtoo humalaan.
Sä lupasit että me ei kuolla koskaan.

Pahoitteluni.

Mutta ihana vähän spontaanisti (hyvin spontaanisti, mitenkä me tähän päädyttiin :'D) rentoutua teidän pupujen kanssa, vaikkakin kyseessä nyt sattuikin olemaan torstai-ilta. :3

Ensimmäinen aika on päättynyt, toinen on juuri alkamassa. Historiallinen Taistelu kylvystä Valkoharmaan Kissan ja Pahuuden lähettiläs Lotan välillä johti Kissan märkään joskin riemukkaaseen pakoon ja voittoon sekä Pahuuden vaatteidenvaihtoon.

Toisen ajan historiaan merkattavaa; farkkuhame päästää väriä. Sinisten kissojen välttämiseksi vastaisuudessa älkäämme peskö Mintakaa kyseinen vaatekappale yllämme. Loppu.

On olemassa tiettyjä asioita, jotka toistavat itseään jatkuvasti. Vuosisadoista, vuosista, kuukausista, viikoista, päivistä täysin piittaamatta.

Joskus vaan ei enää jaksais tätä. Lähtisin vaan pois enkä tulisi enää takaisin.

Mintaka kehräsi tänään ensimmäistä kertaa. Tuli syliin äsken kun aloin kirjoittaa tätä. Hyvä vaisto.
Sillä on vasemmassa silmäkulmassa harmaan kyyneleen näköinen kuvio. On se miun kissa.

Elikkä. Koko viime viikonlopun käytin siihen että yritin etsiä luovutusikäisiä kissanpentuja. Akaltakin oli viimeinen menossa jollekin mummolle Kontiolahteen. Mutta mutta, kuinkas ollakaan.

Noo, aamulla ilmeni ettei se mummo kissaa otakaan, joten Katja kävisi hakemassa sen sunnuntaina Joensuusta. Ja paskat. Kävivät mokomat tuomassa palleroisen tänne tänään!

On se mystinen paikka se punaisen sohvan alus. Siellä ainakin tuntui kivasti aika kuluvan. Kissanhiekkalaatikkotaistelun jälkeen Elisa antoi periksi ja hiekkalaatikko on nyt vessassa ja ruokapaikka keittiössä.



Pikkuinen otti unet tuossa sohvalla kunnes tänne höntäsi viisi kissanystävää ihmettelemään ja tuossahan se leikkii Mirkan avainten kanssa edelleen.

Ihana otus on.

Muwmuwmuw. En tiennyt että tämäkin olli Andrew Lloyd Webberin kappale ;________;

http://www.youtube.com/watch?v=aLse7g_Nfuo

Nyt olen sitten aikuinen, niinkö? Ja paskat. Mutta otan kissan. Jos joku tietää että tutuilla on pentuja niin ilmoittaa siitä minulle, eikö niin? ;]