Aina välillä on niitä päiviä jolloin kaikki kaatuu niskaan.
Päiviä kun tuntuu siltä että tällä maailmalla on jotain minua vastaan...
Mikään ei tunnu onnistuvan...
ahdistaa
Ja mielessä pyörii ajatus: voisiko joku ampua minut.
Tekisi mieli tappaa itsensä...
Sillä pääsisi tästä typerästä elämästä -jossa kaikki ovat vain minua vastaan- eroon.
Perfektionistille tämä voi olla tuttu tunne, joka syntyy pienestä asiasta ja kasvaa hetki hetkeltä suuremmaksi...
Perfektionistinä oleminen eiv tunnu olevan helppoa, ainakin minä haluaisin päästä siitä eroon...
Miksi elämä vain potkii päähän näin pahasti...
Miksei voisi tapahtua mitään mukavaa...
Pitäisikö jaksaa muka uskoa ihmeisiin, kun ei niitä tunnu tapahtuvan???
Uusimmat blogimerkinnät
- Kuristaa 14.07.
- matkustelua.. 17.04.
- ystävyydestä 01.09.
- öö 11.06.
- Mari haasto prkl 09.02.
- ... nähty.. iik... ei sittenkään... grrrr 25.09.
- tädääää.. :D 24.09.
- ei oo soinu vielä.. hmm 08.09.
- ....... 07.08.
- [Ei aihetta] 26.06.