Tuskainen lääkekuuri on vidoin ohi, ja olen vielä elossa, mikä on ihme...
Selvisin elossa elämäni yhden kamalimmista viikoista, hienoa hienoa. voin nyt olla ylpeä itsestäni. :)
Onneksi, saan vihdoin taas syödä oksentamatta, ei enää tunnu siltä että on joku anorektikko...
Täytyy kiittää Samia ja Tomia siitä ku he ovat jaksaneet kuunnella valittamistani siitä kuinka kamalaa on vetää lääkkeitä, onneksi omistan edes pari henkilöä jotka ei hylkää hädässä.
Kiitos Sami ku et oo vielä hylänny ja kiitos Tomi, ku jaksat aina vaan kuunnella ja olla tukena vallan, ootte mulle tärkeitä.. :) <3
Uusimmat blogimerkinnät
- Kuristaa 14.07.
- matkustelua.. 17.04.
- ystävyydestä 01.09.
- öö 11.06.
- Mari haasto prkl 09.02.
- ... nähty.. iik... ei sittenkään... grrrr 25.09.
- tädääää.. :D 24.09.
- ei oo soinu vielä.. hmm 08.09.
- ....... 07.08.
- [Ei aihetta] 26.06.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2016 (2)
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2009 (2)
- ▶ 2008 (60)
-
▼
2007 (42)
- ▶ marraskuu 2007 (1)
- ▶ lokakuu 2007 (1)
- ▶ syyskuu 2007 (1)
- ▶ elokuu 2007 (8)
- ▶ heinäkuu 2007 (5)
- ▶ kesäkuu 2007 (5)
- ▶ toukokuu 2007 (1)
- ▶ huhtikuu 2007 (6)
- ▶ maaliskuu 2007 (10)
- ▶ helmikuu 2007 (2)
- ▶ tammikuu 2007 (2)
- ▶ 2006 (8)