IRC-Galleria

Sitä näkee ihmisen ihanana, ihaninpana mitä on, ei usko tästä mitään pahaa ja yrittää kääntää kaiken pahan hyväksi, valehtelemalla itselleen. Ei ehkä vain halua nähdä totuutta, sillä sadussa ja unelmissa eläminen on vaan niin paljon mukavampaa.

Asioita alkaa kyseenalaistamaan vasta kun jokun kavereista huomaa sanoa asioista oman mielipiteen. Yhtäkkiä huomaa että se ihana tyyppi ei olekaan niin ihana, eikä kaikki pahat asiat ole selitettävissä. Unelmat alkavat näyttää vain turhilta ja näkymättömiltä.

Mutta lopulta, pitäisikö vain uskoa ihmisen hyvyyteen ja antaa kavereiden ja ystävien mielipiteiden jäädä omaan arvoonsa.
Kaikki tietävät että rakkaus on sanonnan mukaan sokea, ja niin kai se on. Rakastuneena sulkee silmänsä kaikelle pahalle ja yrittää uskoa vain hyviin ja ihaniin asioihin. Ja toivoa että olisi oikeassa, ja muut väärässä. Kunpa asiat olisivat niin kuin minä niiden toivon olevan, eikä niin kuin niiden pelkään olevan.