IRC-Galleria

s sanoo:
Käy galtsus koht kurkkaa mun uus letti?
janna sanoo:
IHQ
janna sanoo:
jooo!!1
.......................
s sanoo:
Siel ois pari.
janna sanoo:
no kait sun pissistelyt pitää tarkistaa
janna sanoo:
:D:D
janna sanoo:
noei kiva tukka,peittää kivasti naaman
s sanoo:
Joo eiks oo
s sanoo:
Ei tarttee kuluttaa kalliit meikkei yhtää nii paljoa.

Inhoan sitä eniron mainosta missä se tyttö ja poika tapaa reili-reissulla ja sitte se poika ei vastaa puhelimeen. "Tuntematon numero voi olla elämäsi tärkein." Vielä enemmän tollanen ottaa päähän kun se tuntematon numero ei löydy sieltä samperin 16400:sesta. Ja sitte selviää että se olis tosiaa ollu tärkeä puhelu. Ei nyt sentään elämän tärkein numero mutta tärkeä kuitenkin.

Mámán ilme oli korvaamaton lauantai-iltana. Yllätysjuhlien järjestäminen on melkein yhtä kivaa kun olla itse juhlien kohteena. Vaikka piirakan joutui paistamaan kolmessa erässä ja pääsiäisnoita karkasi, ilta oli kaikinpuolin onnistunut.






Eikä se kuullemma ees oo eniron mainos xDxD

Sisko kävi lukemassa toista nettipäiväkirjaani (emmä tänne aina kehtaa avautua. ;D)

"Ylioppilas löysi kansainvälisyydestä uuden, ihanan puolen. Kansainvälisyys oli tähän asti tarkoittanut lähinnä ulkomaalaisia pomoja, kielitaidottomia bussikuskeja ja samanmakuista hampurilaista Itä-Helsinkiläisessä pikaruokaravintolassa kun Kyproksen rannalla.
Dîner francais 17-vuotiaan natiivin pyöräyttämänä sateisena lauantai-iltana varaosista rakennetun perheen kanssa vuosaarelaisessa omakotitalossa oli se puoli kansainvälisyydestä, johon ylioppilas ei ollut vielä päässyt tutustumaan. Vaikka kukaan ei tiennyt mitä ylioppilas opiskelee tai edes haluaisi opiskella ja koira pelkäsi kissaa ja kukaan ei osannut kääntää ranskaksi vesihiisi sihisi hississä, oli ilta mukavin pitkään aikaan. Eikä ranskalainen jälkiruokaviini ainakaan pilannut tunnelmaa, ei vaikka sitä maistaisi kahvikupista.

(Ylioppilaan käsilaukusta löytyi pyyhe vain koska Pikku Koira joutuu käymään pesulla aina ulkoiltuaan...)"

s sanoo:
Bon nuit ja merci beaucoup ja á demain ja sellast
R sanoo:
toihan oli iha täydellistä paitsi bonne ja aan aksentti toisee suntaa
s sanoo:
*kika* eli ei lähellekkää oikein.
s sanoo:
Paitsi et mä en osaa tehä aksentit ku yhtee suuntaan koneel.
R sanoo:
ylioppilas <3
s sanoo:
No mikä toi sydän juttu on? Voiksä puhuu sellast mitä mäki tajuun.
s sanoo:
Tarkottaaks se niinku että vooooooi, ooksä jo iha peräti ylioppilas vai mitä..?
R sanoo:
eiku että oot ylioppilas joka osaa vaa yhet akstentit koneella, söpöö


Emmä ainakaan saanu kirjottaa koneel ylioppilaaks ;D

H. on vain ihmeidentekijä. Kun tukka on hyvin värjätty, leikattu ja laitettu niin väkisinkin kaikki muukin on hyvin. ;D

No ehkä jotkut asiat olis järjestyny takkutukkanankin. Mut kivempaa kuitenkin hyvännäkösellä letillä.

Erehdyin tänään häiritsemään Hänen Korkeutensa päiväunia avaamalla ikkunan. Koko päivän mielenosoitus siitä hyvästä. Yritän hieroa rauhaa erinnäisillä osilla kanaa.

Vuosi vaihtui parempaan. Kaikki tarpeeton tyrkättiin mereen Kauppatorilta ja jätettiin vuoteen 2007. Matka jatkui Espaa pitkin nenä taivaassa tyytyväisenä skumppapulloa halaillen. Seuraavana aamuna halailtiinkin vanilijapirtelöä.

"Minne toi spora menee?" "Emmä tiedä." "Minne me ollaan menossa?" "Emmä tiedä."

"Miks mä oon ihan mustelmilla, kuka mut on pahoinpidelly..?" "Ei kukaan sulle oo mitää tehny.............Mut jos sul o mustelmia ni se voi johtua siitä että kävelit jokaista seinää päin joka tielle sattu..."

Joulun ikävin yllätys taisi olla muorin naamassa.

Glögimukillisten määrää joutui pohtimaan yöllä siinä vaiheessa kun kinkku alkoi kävellä, omenasiideri kädessä. Onneksi tajusin jo kauan aikaa sitten olla koskematta kinkkuun.

Lappalaiselle neidolleni ei riittänyt piparivarkaussyytteet tältä joululta, se keräsi tililleen vielä ei pelkästään joululahjojen kurkkimisen vaan niiden Syömisen........ Esitti ettei kiinnosta lahjavuori kuusen alla, moneen tuntiin ei vilkaissutkaan. Sillä sekunnilla kun minä ja äiti menimme tupakalle ruuan jälkeen, sisko ja veli etsimään tonttulakkeja, ryövärin tyttäreni sukelsi lahjojen sekaan, yhtään pakettia siirtämättä poimi omansa ja mussutti sitä silmät onnellisena puoliummessa keskellä olkkaria. Kiukuttelu alkoi siinä vaiheessa kun muut jakoivat lahjoja ja neiti jäi ilman, joulurauhan nimissä viime hetken pakettiin käärittiin vielä kanankaula.

Ihan kun tarpeeksi masentavia ei olisi noi baarien mainostekstarit. Kaiken huippu oli maailman masentavimman maanantain Ainoa viesti "Hei Saija Juulia, muistathan hammashoitoaikasi: 19.12. kello 12...." Ikävä kyllä kun naama on turvoksissa viikon ja tikinpätkiä puoli suuta pullollaan, niitä hammashoitoaikoja ei pysty unohtamaan. Vaikka kyllä ne muutenkin muistelee mua lämmöllä Ruskeasuon hammaspäivystyksessä näin joulun aikaan, viimistään sillon kun maksan noi laskut.

Edessä on lätäkkö.
Suuri, jäinen lätäkkö.
Sitä ei voi ylittää. Sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Mitäs jos ei voi mennä läpikkään...?
Pari liikaa tollasia tuli vastaan tänään.

Koirat on tärkeitä ja rakkaita. Iitu maailman kaunein tyttö meripihkaisine silmineen ja Onni maailman suloisin sekasine tukkineen... Hetken jouduin silti pohtimaan pennun valintaani siinä vaiheessa kun rotan tappoon jalostettu koirani ei saanut päästäistä hengiltä... Toista pennunvaliintani jouduin pohtimaan lauantaina apteekissa..
M:" Moi, tarttisin jotain hajustamatonta, aika rasvasta rasvaa."
A:" Joo mihinkäs tarkotukseen?"
M:" Nii, se tulis mun lapinkoiralle......"
A:" Jaa ja mihinkäs se koira tarvitsee rasvaa..??"
M:"Niinno siis kun sen nenä kuivuu ja halkeilee.... Se ei oikein kestä pakkasta..."

Riemastuin kun kaivoin kännykän laukusta työpäivän jälkeen. Yleensä jos saan viestin, se on äidiltä että tuo maitoa eikä edes niitä enää ole tullut kotoa muutettuani.. Toinen viesteistä oli äidiltä - tuo sokeria tullessasi. Ja toinen mainosviesti jostain baarista...
Myöhemmin illalla J. sanoi äitinsä soittavan joka päivä ja kyselevän kuulumisia. 20-vuotias parturi-kampaajaopiskelija Jaana Keravalta sanoi isänsä soittavan kerran vuodessa - jouluisin- ja varmistavan että poika on hengissä.. Minulle äiti soittelee kyllä parin päivän välein -kysyäkseen koirani kuulumiset ja varmistaakseen että koiralla on ruokaa.
Harkitsen vakavasti takaisin lankapuhelimeen siirtymistä.