IRC-Galleria

Tämän voisi kerrankin aloittaa tyyliin "Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

Olinpas yön töissä ja se kyllä tuntuu nyt joka paikassa ja varsinkin päässä!!
Tuuli niin pirusti ettei edes minun kokoiseni (LUE! painoiseni) tyyppi meinannu pysyä maan pinnalla pahimpien puuskien iskiessä. Toki manattiin poikien kanssa yhdessä ja erikseen tätä "Sää on kuin morsian ja morsian kuin perse". Eipä auttanut valitukset vaan huppu päähän ja tuulta päin. Fiksuna tyttönä olin jo kotona todennut että meikata ei kannata vaan sen sijaan juoda raksun aamukahvit ja nauraa päälle :D (ja sitten juoda vielä sen reppanan toinen kuppi :) ) Piiriautona kurnuttava sammakko joka suurten tuulenpuuskien aikana aiheuttaa kuskilleen sydämen liikalyöntejä sillä ettet oikeasti voi olla varma kaatuuko auto kyljelleen tuulen voimasta!!
Työautoista on tullut vuoden aikana niin paljon haukkuja, että en ainakaan itse haluaisi niitä enempää aiheuttaa. Niinpä parin kerran jälkeen kun tuuli oli kainosti repinyt oven kädestäni ja läväyttänyt sen auki hirveällä paukkeella alkoi jo pelottaa! Eikö muka pienen neidin voimat riitä pitämään tuota perkeleen ovea paikallaan!!!!??! HÄH!!?!? heti tämän jälkeen tuuli vaihtoi suuntaa ja läimäytti oven suoraan polveen.. sattui!
Sama toistui heti seuraavalla kohteella!!

Tässä vaiheessa oli vasen polvi paskana ja kipu mitä ihanin!

Hahaa!! olen nokkela tyttö (yeah right!) enpäs enää sitten laitakaan polvea tuohon väliin hihhih. hetken aikaa tämä toimikin kunnes tuuli pamautti auton suoraan vasempaan hartiaan.. taas sattui!

Tässä vaiheessa jo valmiiksi kipeä hartia nosti jo pienen tytön kyyneleet silmiin.
Se siitä fiksuudesta ja hammasta purren eteenpäin. Matka jatkui sateen lyödessä ikkunoihin ja muiden kuskien törttöillessä liikenteessä. Jopa räntää yritti pukata huonolla menestyksellä.
Taas pari kertaa tuuli repi oven käsistä saaden sen näyttämään entistä enemmän siltä että se lähtee saranoiltaan ja sitten saan satinkutia :(
Tuulisella sisäpihalla kuvittelin hetken olevani fiksu. JOS mä pidänkin KAKSIN käsin kiinni tästä ovesta niin tuuli ei sitä saa mun otteesta :D Kyllä tämä olikin ihan hyvä idea :D tosin sillä hetkellä tuuli hiljempaa. Totesin onnistuneeni ja päästin ovesta irti ja vedin kädet takaisin sisälle ja

*PAM!!!!!*

Ovi tuli vittu suoraan päähän!!!! Siinä sitä sitten laskettiin tähtiä. Oli sinisiä ja punaisia ja vihloi niin helvetisti!! Ja ei ku kierrokselle.. siitä tauolle ja taas töihin..
Heti kun yritti nostaa kävelytahtia nopeammaksi alkoi korvissa soida ja päässä sumentua.. Upeaa.. siis jonkin asteinen aivotärähdys.. no ei sitten ravata.. kävellään nätisti.
Ja mitäpä olisi vuoro ilman muistikatkosta.. Joo-o.. missähän mä oon.. mitähän tääl piti tehdä.. Fiksuna tyttönä piilouduin vessaan vartiksi miettimään missä mennään ja jatkoin matkaa.. Ei ole hyvä olo.. Perjantaina paremmin.