koulu alkaa ja lyö taas apinan raivolla. pitäsi saada itseään niskasta kiinni. ahdistus on sanoinkuvaamaton. sama tunne on joka kerta kun lukukausi alkaa. en vain ymmärrä miten saan siitä niin vastenmielistä. tuntuu kuin olisi jo rintaa myöden suossa, josta ei edes tahtoisi nousta. upota vain syvemmälle kunnes ei enää pystyisi hengittämään.
toisaalta joku pieni eläin huutaa sisällä että "eteenpäin, perkele".
kai tässä pitää vain väkisin hampaat veressä valita elämästä ja kuolemasta valoisampi vaihtoehto. koettaa nousta muuria pitkin, vaikka harjaa ei edes näy, toivoa että se tulee vastaan vielä joku päivä. toivoa että edes jokin asia saisi tilanteen näyttämään siltä, etten hakkaa päätäni jo veriseen seinään aivan turhan takia.
jos vaikka lopettaisi tupakoinnin. ei siitäkään oikein iloa irtoa. eikä se edes tapa riittävän nopeasti. paska huume.
mitään en lupaa, paitsi hymyillä ystäville. niitä onneksi riittää vielä. jotain mikä ei katoa kovin helpolla.
kiitos teille siitä. varsinkin rakkaalleni. en minä voi ihan turha olla, jos minusta niin paljon pitää.
Uusimmat blogimerkinnät
- update 17.10.
- stressi 11.02.
- keikkail 25.07.
- ymhy 21.07.
- ruoka, parempi mieli 15.07.
- perästä seuraa 15.07.
- rajaportin sauna 15.07.
- laiskaa 11.07.
- hmh. 08.07.
- maanantai 07.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (2)
- ▶ 2009 (1)
- ▶ 2008 (28)
- ▶ 2007 (8)
-
▼
2006 (16)
- ▶ marraskuu 2006 (1)
- ▶ syyskuu 2006 (1)
- ▶ elokuu 2006 (4)
- ▶ heinäkuu 2006 (1)
- ▶ kesäkuu 2006 (2)
- ▶ huhtikuu 2006 (1)
- ▶ maaliskuu 2006 (3)
- ▶ helmikuu 2006 (1)
- ▶ tammikuu 2006 (2)
- ▶ 2005 (19)