IRC-Galleria

stripperella

stripperella

PieniPöyreäJaPörröinen

Kesä ja RAKKAUS <3Lauantai 21.07.2007 15:24

kuinkas se onkaan että kun knuput puhkeaa kukkaan ja mehiläiset alkavat surista alkaa vatsassa pörrätä perhoset ja nousee tunteet pintaa...
kesäsin sitä tuntuu aina ihastuvan vaikka se muuten on alkanut olemaan minun ja itsesuojeluvaistoni kohdalla hyyyyyvin harvinaista
ainoa ongelma on ottaa selvää onko ihastunut ihastumiseen vai siihen kyseiseen henkilöön joka saa tunteet heräämään....

Vaikka kiltti tyttö olenkin en voi väittää etten kaipaisi niin fyysistä kuin henkistä tunnetta...
on ihanaa ajatella salaa kuinka ihanalta tuntui jonkun tietyn henkilön halaus, posken sipaisu, sormenpäiden hellä painallus iholla tai suudelma...

entäs kun kuuntelee lauluja joissa puhutaan rakkaudesta ja tunnet punan nousevan poskillesi sillä ajattelet vain sitä tiettyä joka on sydämmestäsi pienen palan haukannut...

Mutta miten saat tietää mitä toinen kaipaa ja haluaa tai tuntee sinua kohtaan....

hmm...


no nyt minun täytyy lähteä pakkaamaan maalle lähtöä varten ehkä siellä ajatukseni harhaavat pois rakkaudesta. toisaalta hiljaisuus lisää ajattelua joka taas mutkistaa asioita... Rakkautta kun vaan on niin monellaista minulla ainakin on rakkaus perhettä , eläimiä, luontoa, ystäviä -kohtaan.... kaikki ne ovat tunteena erillaisia mutta jossain määrin vahvoja missä vaiheessa itse käytät sanaa rakkaus?

osaatko sanoin kuvailla tunteen?
minulle sana rakkaus on aina ollut niin vahva etten ole sitä koskaan ääneen sanonut kuin perheelleni ja lemmikeilleni...

Tunteet ovat mielestäni tietyn lainen todistus Jumalan olemassa olosta... sillä ne todistavat että näkymätön maailma on vahvempi kuin näkyvä...

emmehän näe paljaalla silmällä ilmaa jota hengitämme silti ilman sitä ei olisi elämää...
entäs pienen pienet solut ja hiukkaset josta koostumme...
emme näe sitäkään mutta tunnemme sen hyvin vahvasti niin henkisesti kuin fyysisesti...

Pidän kirjoittamisesta sillä minulle se on tapa selvittää ajatuksiani kirjoittaessani jotain ylös vasta sen ymmärrän....
vähän kuin selittäisi pienelle lapselle jotain jota lapsi kysyy uteliaisuuttaan ja oivaltaa itsekkin samalla jotain uutta...
voi kumpa saisin lapsen uskon. viattoman ja kyseenalaistamattoman...
ihmisen luontoon kun vain kuuluu kyseenalaistaa kaikki mahdollinen ihminen on luotu uteliaaksi mutta mites kaikki nykyajan keksinnöt jotka ovat syntyneet uteliaisuudesta ja muuttuneet mukavuuden halun apuvälineiksi...
jokainen on varmaan joskus kokenut tehneensä jotain vaikeamman kautta ja olevansa silti siitä onnellinen jopa onnellisempi kuin helppoa tietä kuljettuna... esim. jos teet kakun valmispohja taikinasta onhan se silti kakku mutta jos alusta asti leivot sen itse olet siitä ylpeämpi... tälle pienellekkin asialle osaavat lapset antaa arvoa...
miksi emme sitten me isommat ja "viisaammat" niinkuin lapsille aina sanomme (:anna kun minä autan kun tiedän paremmin/ älä väitä vastaan tiedän paremmin kun olen vanhempi) tuttuja lauseita pienten korvissa...
silti usein vääriä, ikävä kyllä lapsi vaan tuntuu aina uskovan meitä vaikkei sitä myöntäisi :(

Rakkautta, Lapsia, Uskoa, Luontoa ja kaiken näköistä muuta ajatellen lähden nyt pakkaamaan
eihän ihminen koskaan saa mielenrauhaa mutta lähellä voi aina käydä ja saahan mökillekkin lehtiön+kynän mukaan :)

niin ja niistä nykyajan vempeleistä KIITOS MEILLÄ ON MP3 SOITTIMET (nim:musa addikti) :D:D

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.