IRC-Galleria

lumi tekee kaikesta kauniimman. en usko että koskaan kesäisin tai syksyisin rakastan pensaita näin paljon :D eikun oikeasti. nyt vaan katson ulos ja lumi tekee läsnäolollaan maisemasta ihanan.
lumella on se ominaisuus, että se peittää alleen kaiken. hyvän tai pahan tai ruman tai kauniin. talvisin kun tahtoo tietää, mitä lumen alta löytyy, täytyy katsoa pintaa syvemmälle, yrittää nähdä, mitä pettävä kerros peittää. joskus sieltä löytyy jotain uskomattoman kaunista, kuten vaikka jäätynyt, hento kesän kukka joka kukki vahingossa vielä syksyllä. lumi ei kuitenkaan katso ketä peittää; joskus kaivat esiin lapiollista koiranpaskaa. mutta lumi sai sinut yrittämään, kunpa olisit tehnyt sen joskus aiemminkin.
toiset sanovat, että lumi tappaa heidät. hiutale hiutaleelta tukahduttaa jokaisen säteen joka tulee sisältä. maisema kuolee, niin he sanovat. lumen takia jokainen kuoppa, jokainen puu, jokainen pelto näyttäytyy samanlaisena, kuolettavan tylsänä ja autiona. niin juuri, he toistavat, autiona.
mutta lumen tehtävä ei ole tappaa. kuka voisikaan tukahduttaa oikean ilon säteen? lumi on siitä ihanaa, että sen pinnasta heijastuvat kaikki säteet monikertaisina katsojansa silmiin. kun on kerran nähnyt valon heijastuvan ja taittuvan samanaikaisesti yhdestä lumihiutaleesta, on nähnyt kauneinta mitä on.
vain katsojasta riippuu, mitä hän maisemasta näkee. toinen katsoo etäältä ja näkee valkoista, huimaavan kauas eteen ja taakse. toinen kulkee ihmetellen ja katsoo ympärilleen. lumeen ovat ainakin hetkeksi ikuistuneet jäniksen jäljet tai lapsen tekemä lumienkeli.