IRC-Galleria

huomenna se sitten koittaa...leikkaus...täytyy sanoo et eipä niin hirveemmin tossa liikauttanut vielä muutama päivä sit...mut nyt illal iski aivan hullu pelko ja paniikki...ja nii, "rutiini leikkaushan" tuo on ja niin kuin kaikki minulle sanoo niin hyvin se menee...ja niin varmasti meneekin mutta ei se estä sitä että pelottaa ja jännittää...mut oon kyllä niin onnellinen siitä et olen löytänyt vierelle ihmisen joka välittää,yksin olis paljon,paljon pahempi koittaa kestää...no,yksi yö ja sit on action...ja toivon mukaan sit saan ton jalkani vihdoin ja viimein kuosiin,onhan se jo tovin aikaa rikki ollutkin...yli 4kk...on kyllä ollut kestämistä kinkata menemää....on tosin ollut välissä kausia et kinttu on ollut "suht kuosis" ja sit taas on ollut et hyvä ku pääs lähikaupaa käymää...mut on kyllä aivan käsittämätöntä ajatella että huomenna jalka korjattaisiin kuntoon ja sit leikkauksen jälkeisen sairasloman jälkeen saisi heittää vihdoinkin kepin/kepit nurkkaan ja pääsis taas työelämää...hiukan puuduttaa tää sairaslomalla oleminen...henkisesti ja tietenkin rahallisesti! joo...näihin tunnelmiin...allekirjoittanut kiittää ja kumartaa ja ryhtyy valmistautumaan henkisesti ja fyysisesti leikkaukseen!