IRC-Galleria

Koulu. Meillä oli tänään ammatillisen puolen teoriapäivä, lukujärjestyksessä palkkalaskentaa, dataamista, yrityksen kannattavuuslaskentaa.
Päivä oli täysi kahdeksantuntinen ja koulusta päästyäni olin melko kyrsiintynyt.

Aamulla, juuri kun olin ymmärtämässä miten työntekijä saa ylityölisää JP-päivänä joka on sunnuntaina, tulee tieto että A-rapussa on tulipalo.
Luulen kyseessä olevan harjoitus, mutta kahmin nopeasti tavarani kasaan ja menen ulos luokasta. Käytävä on täynnä savua ja älyän että nyt on tosi kyseessä. Missä palaa? Onko joku loukkaantunut? Palaako meidän kokkivaatteet? Mennäänkö me kotiin? Tehdäänkö ensiviikolla pääsiäisruokaa?
Ihmiset kävelevät ulos ja kädet täristen yritän tunkea tavaroita laukkuun ja laittaa takkia päälle. Hetken päästä näen, että A-rapun ovesta tepastelee arvoisa Koulutuspäällikkömme ulos kauniissa turkissaan vahingoniloinen virne naamallaan. Koko juttu olikin vain harjoitus. Vitutti kun säikähin niin paljon. Ryttäsin kaikki monisteetkin ihan turhaan.
Kukaan muu ei ilmeisesti edes missään vaiheessa pelännyt toden olevan kyseessä, porukka vaan käveli savun sekaan ja jäi aulaan seisoskelemaan.
Loppupäivä menikin pään selvittämisessä (siis säikähdyksestä).
Koulun jälkeen tapasin Hannan ja Taijan.

Mutta lopputulos: Palohälytys ei kuulu läheskään kaikissa luokissa, ihmiset pelleilee vakavilla asioilla ja ovat välinpitämättömiä ja arvolisäverolaskenta menee yli ymmärryksen kun lähes sokin jälkeisessä tilassa yrittää selvittää välittömästi ja välillisesti valtiolle tilitettäviä rahasummia.

En löytänyt kevättakkia joten saatte katsella mua vielä vähän aikaa näissä rääsyissä joissa joudun kulkemaan. Tuskin löydänkään kun ei tämän kokoisille ole edes suunniteltu vaatteita.
Muistakaa, keväällä täytyy olla iloinen sillä kevät on rakkauden aikaa!


T. Sanna
P.S. Osku ei tule Galleriaan yli kuukauteen kouluopintojen vuoksi, joten minuakaan ei täällä varmaan enää hirvein usein näe. Mutta eihän se teitä haittaa :)