IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Elämänkatsomus ja filosofia
Perustettu
31.7.2005
Tilastot
Käyntejä: 2 260 (1.7.2008 alkaen)
Kommentteja: 2
Koko
18 jäsentä
Tyttöjä: 7 (39 %)
Poikia: 11 (61 %)
Keski-ikä
39,1 vuotta
Otos: 9 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 38,5 vuotta
Poikien keski-ikä: 39,4 vuotta

Jäsenet (18)

paulaherneospen1000maa_pahkinaLonely_BoymmasseyPaltseSentimentalpaskanmarjatNevilleNatporucnikSantsiarvidaaseraewakaviaaripoikaCia-Mariajothaa
« Uudemmat - Vanhemmat »
Mielenkiintoista miksi kristillisdemokraatit ovat niin oikeistolaisia. Itse kun miellän kristinuskon pääpointtien korostavan ennemminkin vasemmistolaisia arvoja. Kehitin vähän teoriaa nojaten Tiede-lehden huomioon siitä, että ihmisen pelokkuus on yhteydessä konservatiivisuuteen. Näkisin näet, että juuri konservatiivisuus on se avain sana joka vetää kristilliset oikealle. Pelokkuus voidaan yhtälailla mieltää kristilliseksi piirteeksi. Oman pelastuneisuuden korostaminen kun helposti kielii ihmisen mielessä kytevästä pelosta ja epävarmuudesta omaa sielun tilaansa kohtaan. Tämän myötä siis pelokkaat ihmiset ovat konservatiivisia ja päätyvät turvautumaan uskoon. Tämä puolestaan vetää kristilliset politiikassa oikealle, vaikka uskonnolliset arvot vetäisivät vasemmalle. Vaakakupissa loppujenlopuksi siis painaa enemmän se, mitä ihmiset painottavat. Konservatiivisuuden luova turvan tunne ja kytevä pelko, ovat siis lopulta merkittävässä asemassa ja lähellä ihmisen normaalia arkea. Se mikä on arjessa merkittävää voittaakin lopulta, ehkä salakavalasti tiedostamatta, sellaiset ylevät ja hankalat aatteet kuin lähimmäisen pyyteetön rakkaus.
http://www.youtube.com/watch?v=f9-KhEtCvfU

Puola kuuluu maihin, joissa ei ole homoja tai homoseksuaalisuutta. Miehet ovat miehiä. Naiset ovat naisia. On katolinen kirkko, ja on puolalaiskatolisuus.

Jaoin huoneen Krakovan loppuaikana Grzesekin, puolalaisen homon kanssa. Kun kaikkiaan kuudesta eri huonetoveristani puolet oli ollut "huoneterroristeja", eli ihmisiä, jotka tavoilla tai toisilla tekevät huonekumppanin elämästä hankalaa, oli Grzesek hiljainen, siisti, ei-häiritsevä, mutta keskustelukykyinen kaveri. Kun sitten kerroin Saksassa asuvalle puolalaiselle kaverilleni Maciekille asuvani nyt górale-taustaisen (vastaa kulttuuriselta merkitykseltään suurinpiirtein Suomen pohjanmaalaista) homon kanssa, hänen ensimmäinen kommenttinsa asiaan oli "I zyje?" -Ja on elossa? Jota seurasi vitsailu siitä, miten hänen perheensä on täytynyt kätkeä pikku-Grzesek kotiinsa suojatakseen tämän olemassaolo ja hengissäsäilyminen, ja miten paljon vaikeuksia tästä on perheellensä seurannut. Maciek kertoi myös Saksassa asuvista tuttavistaan, jotka osallistuivat siellä homoparaatiin heittelemällä homoja ja heidän tukijoitaan kananmunilla.
Vitsissä piili totuudensiemen, sillä Grzesekin veljen, joka oli varsin tyypillisen puolalaisen äijän oloinen, vieraillessa esitti Grzesek aina miehekkäämpää. Voi kuvitella miten aiheesta on käyty nuorempana veljeskeskusteluita.

Välillä mietin, että mikä on kaiken tämän Puolan konservatiivisen umpimielisyyden takana? Ero tulee selville kun vertaa Puolaa vaikka monin tavoin vastaavan historiallisen kokemuksen omaavaan Tsekkiin. Tsekistä puuttuu katolisen kirkon valta, ja kansallinen identiteetti on rakentunut hyvin erilaisesti. Samoin Tsekistä puuttuu sellainen kansalaismielipiteen pohja, joka toimii Puolassa kasvualustana kaikenkarvaisten takapajuista maailmankuvaa hohkavien puolueiden vallalle, joka nähtiin edellisen hallituksen aikana kun äkkiväärän Jaroslaw Kaczynskin johtaman oikeistokonservatiivisen PiS:in (Laki&Oikeudenmukaisuus) apupuolueina hutkivat Andrzej Lepperin junttipopulistinen Samoobrona (Itsepuolustus) ja Roman Giertychin (jonka isä oli merkittävä puolalainen natsi-kollaboraattori) äärikansallinen Liga Polski Rodzinach (Puolalaisten Perheiden Liitto). Nyt tilalla on, Luojan kiitos, Donald Tuskin johtama liberaalikonservatiivinen PO (Kansalaisfoorumi). Puolassa vasemmiston asemat ovat heikohkot, mutta vasemmalle on kallellaan maan ehkä laadukkain päivälehti Gazeta Wyborcza, jonka omistaa entinen Solidaarisuus-aktiivi Adam Michnik.

Tämän tietäen, koen aina Hesarin Mielipide-osastolta nykyisin kuumana käyvään maahanmuutto-keskusteluun liittyviä kirjoituksia lukiessani tiettyä ylpeyttä niistä puoli-puolalaisista suomalaisista, jotka kyseenalaistavat suomalaisten käsityksiä Suomen erityislaatuisuudesta tai siitä miksi heitä kohdellaan suomalaisina, mutta suomalaista värillisen ulkomaalaisen ja suomalaisen lasta helposti ulkomaalaisena. Koska he ovat valkoisia, koska he näyttävät suomalaiselta.

Kuvassa Andrzej Lepper tukijoineen.
« Uudemmat - Vanhemmat »