IRC-Galleria

Suomen rikoslaissa ei ole yksittäistä rikosnimikettä viharikokselle vaan poliisi merkitsee rikosilmoituksen yhteydessä ne rikosepäilyt, missä poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee teon taustalla olevan rasistinen motiivi.
Viharikokset kuuluvat tekoihin, joiden kohdalla voidaan käyttää rangaistuksen koventamisperusteita.
”Rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään kansalliseen tai etniseen uskontoon tai vakaumukseen, seksuaalisen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavalla muusta vaikuttimesta” (RL 6 § 5)

Viharikoksia vastaan on hankala suojautua. Rikos, missä ihminen joutuu uhriksi esimerkiksi pelkästään oman ihonvärin, kulttuurisen, uskonnollisen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien erityispiirteidensä vuoksi ei tarjoa ihmiselle mahdollisuutta valintaan. Kännykän tai lompakon voi aina laittaa piiloon, mutta esimerkiksi ihonväriä ei.

Ikkuna mistä ei haluta katsoa

Viharikoksien vaikutukset leviävät laajasti. Vaikutukset eivät kohdistu yksinomaan rikoksen uhriin vaan myös uhrin läheisiin, lähiyhteisöön ja laajasti tarkasteltuna koko yhteiskuntaan. Tavallisten ihmisten kykyä tehdä pahaa heikommille ja puolustuskyvyttömille avaa ikkunan maailmaan, mihin yleensä ei haluta edes katsoa.

Pienillä teoilla on merkitys – suuretkin muutokset lähtevät aina yksilötasolta

Suurin osa meistä on tietoinen oikeasta ja väärästä ja jokainen meistä voi omalla toiminnallaan lisätä ihmisten välistä kunnioitusta ja tasa-arvoa. Se mitä ihmisiltä usein puuttuu, on rohkeus puolustaa heikompia ja kyky toimia havaitessaan epäoikeudenmukaisuutta, rasistista häirintää tai vääryyttä.

Jos joudut todistamaan toiseen ihmiseen kohdistuvaa häirintää, pelottelua tai väkivaltaa reagoi tapahtuneeseen ja auta. Hätätilanteessa soita 112.

Jos epäilet itsesi tai ystäväsi joutuneen rikoksen uhriksi ja haluat ensin keskustella asiasta - ota yhteyttä Rikosuhripäivystyksen työntekijöihin.

”Mun kaveri on käyttäytynyt tosi oudosti ja koulussakin se vaan tuijottelee ulos luokan ikkunasta.
Koko viikon oon kysyny ”Onks kaikki ok”, mut ei se mitään sano. Perjantaina se sit kerto lopulta, et jotain häikkää oli ollut poikaystävän kanssa viikonloppuna. Kysyin siit sit tarkemmin niin se alko itkee ja kerto lyömisestä ja muusta satuttamisesta…ihan järkkyä juttua… mut se vannotti muo moneen kertaan, etten saa kertoo… en kenellekään.
Mä lupasin ja vannoin, mut ….se seurustelee edelleen ja mä luulen, et sillä oli taas musta silmä kun sillä oli niin paljon meikkivoidetta, eikä se saa enää tulla mun kaa leffaan eikä mihinkään… hyvä jos koulussa saa jutella ja mulla on tosi hirvee olo niistä jutuista mitä se kerto…..mut mä vannoin ja lupasin etten kerro kellekkään… ”

Rakkaan tai läheisen henkilön tekemää väkivaltaa on vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi selittää. Usein väkivallan uhri häpeää tapahtunutta ja hakee sille luonnollista selitystä omasta käyttäytymisestä tai toiminnasta.

Moni nuori tuntee lähipiiristään jonkun, jonka epäilee joutuneen rikoksen uhriksi. Monesti ystävä voi olla ainoa henkilö, jolle kerrotaan väkivallan kohteeksi joutumisesta. Liian moni nuori myös vaikenee, eikä kerro kenellekään kokemastaan väkivallasta.

Miten sinä toimit, jos kuulet ystäväsi joutuneen rikoksen uhriksi?
Tiedätkö miten tosi ystävä toimii kuullessaan kaveriinsa kohdistuneesta väkivallasta?

Auta ystävä avun piiriin!

Uusi vuosi antaa aina mahdollisuuden jättää jotain taakseen ja toisaalta ottaa vastaan jotain uutta. Se, miten asioita jättää taakseen vaikuttaa usein myös tulevaan.

Rikosuhriasioissa rikostapahtuman läpikäyminen ja siihen liittyvien mielikuvien, ajatusten ja tunteiden käsitteleminen on todettu hyväksi keinoksi jättää ikävät tapahtumat taakse. Yritys vain unohtamalla selviytyä rikostapahtumasta ei ole suositeltava tapa toimia. Tällöin on vaarana, että tapahtuma ei unohdu vaan jää eri tavoin vaikuttamaan kielteisesti elämään.

Rikostapahtumasta kerrotaan usein ainoastaan omalle ystävälle tai läheiselle. Tämä asettaa läheiset ja ystävät erittäin tärkeään asemaan uhrin selviytymisen kannalta.

Rikosuhripäivystys aloittaa vuoden 2014 korostamalla ystävien merkitystä uhrin selviytymisessä.
Tiedätkö sinä miten auttaisit ystävääsi tai läheistäsi, joka on joutunut rikoksen uhriksi? Rikosuhripäivystyksen nuorten sivuilla on paljon tietoa miten toimia mahdollisessa rikosuhritilanteessa.

OLE TOSI YSTÄVÄ - Ohjaa rikoksen uhriksi joutunut ystävä avun piiriin. Tuen ja avun kautta ystäväsi voi tehdä sovinnon menneisyyden kanssa niin ettei tapahtuma häiritse tulevaa.




Turvallista Uutta Vuotta 2014

Takkuaako opiskelemaan hakeminen? Haluatko löytää töitä tai tekemistä omalta paikkakunnaltasi, ehkä vähän kauempaakin? Tuntuuko Sinusta, että tarvitsisit jotain tukea eteenpäin pääsemiseksi elämässä muttet ole varma mitä ja mistä?

Suunta-palvelussa neuvotaan erityisesti 15-25 -vuotiaita nuoria muun muassa näissä mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Voit myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin vastaamme Sinulle sähköpostilla tai puhelimella tai otamme yhteyttä Skypellä.

Voit myös lähettää kysymyksesi tekstaamalla 13131 – viesti alkuun SUUNTA.

Vastaamme yhteydenottopyynțihin aina 24 tunnin kuluessa! Chatissa voit taas keskustella reaaliaikaisesti Pelastakaa Lapset ry:n ty̦ntekij̦iden ja vapaaehtoisten kanssa kahden kesken Рja aina luottamuksellisesti.

Suunta-chat on auki arkisin ja sunnuntaisin klo 17-22 osoitteessa yle.fi/suunta. Lauantaisin chat on kiinni, mutta voit silloinkin jättää yhteydenottopyynnön! Tällöin vastaamme sunnuntai-iltaan mennessä.

Suunta-ohjaaja vierailee myös Netarin chatissa Galtsussa perjantaina 29.11. klo19 alkaen.

Netari-yhteisössä olleen kyselyn vastaajista ei juuri kukaan ollut Suunnasta kuullutkaan! Tervetuloa siis juttelemaan ja tutusmaan!

”Saan oppia uutta!” ”Saan kertoa mielipiteeni!” ”Saan olla oma itseni!”

Tiesitkö, että sinulla on oikeuksia? 20.11. Vietetään Lasten oikeuksien päivää. Sen kunniaksi Pelastakaa Lapset järjestää Mantelichatin 19.11. klo 18-20 osoitteessa: www.mantelichat.fi

Tule mukaan keskustelemaan lasten oikeuksista. Mikä niissä on hyvää? Mitä asioita niissä voisi parantaa? Mikä niissä on vanhempien vastuu tai sinun oma vastuusi? Tule mukaan porisemaan ja jakamaan omia ajatuksia. :)

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsenoikeuksien sopimus on tehty turvaamaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten erityisiä tarpeita ja etuja. Oikeudet varmistavat, että sinä ja muut lapset saatte elää turvallista ja hyvää elämää. Kaikki lapset ja nuoret maailmassa ovat yhtä tärkeitä ja tasa-arvoisia. Jokaisella on oikeus olla oma ainutlaatuinen itsensä sekä kasvaa ja kehittyä rauhassa omaan tahtiinsa.

Lapsilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen elämään, koulutukseen ja osallistumiseen. Aikuisten eli vanhempien, muiden aikuisten, valtion ja oman kunnan tehtävä on huolehtia lasten oikeuksista. Sinulla on oikeus tietää omat oikeutesi ja myös kaikkien aikuisten on tunnettava nämä oikeudet.

Mitä YK:n lapsenoikeuksien sopimus tarkoittaa?
- Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1989 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa.
- Kaikki maat kahta lukuun ottamatta ovat mukana sopimuksessa.
- Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1991.
- Lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa valvoo lapsiasiainvaltuutettu.


Lasten oikeuksiin voit tutustua osoitteessa: http://www.pelastakaalapset.fi/jarjesto/lapsen-oikeudet/yk-n-lapsen-oikeuksien-yleissopi/


Lähteet: Pelastakaa Lapset ry, Unicef, Lastensivut

Syksy on saapunut ja sen mukana myös sateet ja aikaisin pimenevät illat. Jokainen meistä suhtautuu syksyyn omalla tavallaan: toisesta saattaa tuntua, että huvittaisi vain kietoutua tiukemmin peiton alle ja käpertyä talviunille. Toinen taas saattaa nauttia siitä, että saa kaivaa villasukat, pipot ja huivit kaapin pohjalta ja jäädä odottamaan tulevaa talvea.

Mantelichatissa keskustellaan torstaina 14.11. klo 17–20 syksystä ja jaksamisesta. Kuinka syksy vaikuttaa sinun opiskeluintoosi tai jaksamiseesi töissä tai harrastuksissa? Tule mukaan kertomaan mielipiteesi syksystä tai kenties jakamaan vinkkisi, kuinka säilyt pirteänä pimeän keskellä. Syksyisessä keskustelussa mukana ovat Suunta-palvelun ohjaajat. Tervetuloa!

www.mantelichat.fi

Nuorten parissa toimivista ammattilaisista koostuva seminaariyleisö istui hiljaa kun kaksi mukavaa ja leppoisaa miestä Odd Sverre ja Jarl aloittivat esittäytymisen. Miehet kertoivat kuuluvansa norjalaiseen utsattmann.no ryhmään, joka koostuu lapsuudessa ja nuoruudessa seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua kokeneista miehistä. Molemmat miehet olivat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä pienestä pojasta aikuisuuteen saakka ja molempien miesten kohdalla hyväksikäyttäjä oli ollut sukulainen. Miehet olivat kertomassa elämästään, jotta muut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kokeneet pojat ja nuoret miehet tulisivat paremmin autetuiksi. Puheenvuorossa käsiteltiin aiheita; Miten seksuaalisesta väkivallasta puhutaan, miten siitä kysytään ja miten seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut poika tai mies kohdataan.

http://utsattmann.no/ ryhmän jäsenet haluavat jakaa tietoa poikiin ja miehiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Miesten rohkeus tulla esiin ja kertoa elämästään omilla kasvoillaan ja persoonallaan oli pysäyttävää. He kertoivat avoimesti vaikeista, satuttavista ja useimmissa yhteiskunnissa hävettävinä pidettävistä asioista. He puhuivat myös tunteistaan, selviytymiskeinoistaan, saamastaan hoidosta ja ennen kaikkea selviytymisestään.

Puheenvuoron viesti oli selkeä – seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä voi ja saa selviytyä.
On tärkeää, että seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret saavat apua riippumatta siitä miten ovat tilanteeseen ajautuneet. Näistä asioista voi ja on hyvä puhua suoraan. Kukaan ei varmasti mene rikki vaikeiden asioiden esille nostamisesta vaan enemmänkin vaikenemisesta ja kysymättä jättämisestä.

Lämmin kiitos Odd Sverre ja Jarl,
Respect!

Jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa niin keskustele asiasta ihmisen kanssa johon luotat. Jos haluat ensin keskustella kokemastasi asiasta nimettömänä niin voit ottaa yhteyttä RIKUn chatin osoitteessa www.riku.fi/nuoret tai IRC-Gallerian Rikosuhripäivystyksen Rikosuhripäivystys, RIKU chatin kautta.

Iso osa poikiin ja nuoriin miehiin kohdistuvista väkivaltarikosta on fyysisiä väkivallantekoja. Media on viimeaikoina julkaissut myös paljon uutisia poikiin ja nuoriin miehiin kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta.

Väkivaltarikoksen tai -rikosyrityksen kohteeksi joutuneet pojat ja nuoret miehet eivät kuitenkaan aina hakeudu avun piiriin. Tällöin on riskinä, että nuori ei saa apua ja tukea vaikeaan tilanteeseen. Rikosprosessin ja erityisesti oikeusprosessin osalta moni käytännön asia voi ilman ohjeita tulla heikommin hoidetuksi. Tämä voi pahimmillaan johtaa mittaviin taloudellisiin menetyksiin, esimerkiksi oikeudessa haettavien korvausten osalta.

Minkälaista apua ja tukea pojat ja nuoret miehet sinun mielestäsi tarvitsevat jouduttuaan väkvialtarikoksen uhreiksi?
Mitä tekisit jos kaverisi joutuisi väkivallan kohteeksi?
Mihin palveluun tai paikkaan sinä ohjaisit ystäväsi?
Puhuvatko pojat ja nuoret miehet toisilleen tai yleensä kenellekään kokemastaan väkivallasta?

IRC- Galleriassa tehdyn kyselyn mukaan yleisin poikien ja nuorten miesten vastaus kysyttäessä reaktioita esimerkiksi katuväkivaltaan oli ärtyneisyys ja suuttumus.

Kääntyykö poikien tai nuorten miesten hämmennys tai pelko väkivaltatilanteesta helpommin suuttumukseksi tai raivoksi verrattuna tyttöihin ja nuoriin naisiin?
Miten sinä reagoisit jos joutuisit väkivallan kohteeksi?
Saavatko nuoret helposti tarvitsemansa avun rikosuhritilanteessa?
Onko tyttöjen ja nuorten naisten helpompi ottaa yhteyttä terveyspalveluihin ja muihin tukipalveluihin kuin poikien ja nuorten miesten?

Tule antamaan oma ideasi siitä, miten helpotamme nuorten avun ja tuen saamista väkivaltatilanteiden jälkeen!
Ota osaa keskusteluun Rikosuhripäivystyksen työntekijöiden kanssa aiheesta
Pojat ja nuoret miehet rikoksen uhreina.
Teemallinen ryhmächat tiistaina 5.11 klo 14:30-17:30

Jos ystäväsi tai sinä olet joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi niin hae rohkeasti käytännön neuvoja ja ohjeistusta tilanteeseen. Rikosasian todistaja saat myös ohjeita ja neuvoja Rikosuhripäivystyksestä. Voit myös käydä tutustumassa RIKUn nuorten nettisivuihin osoitteessa: http://nuoret.riku.fi

Tapahtuneesta kertominen auttaa ehkäisemään väkivaltaa ja mahdollisesti myös muita rikoksia. http://nuoret.riku.fi/tietoa-nuorelle-rikoksen-uhrille/milloin-kannatta-hakea-apua/mista-saat-apua/

Vastaa kyselyyn ja tule chattiin sanomaan painava sanasi poikien ja nuorten miesten puolesta!

Tiistai 5.11. Klo 18-20

Teema: Pelaaminen harrastuksena

Tiistai 19.11. Klo 18-20

Teema: Onko minulla oikeuksia?

Tiistai 3.12. Klo 18-20

Teema: Herkuttelu

Tiistai 24.12. Kellonaika selviää myöhemmin.

Teema: Jouluaatto, ruoka, lahjat yms.

Lehdet ovat täyttyneet viimeisen kuukauden aikana katuväkivallasta kertoviin otsikoihin. Monen nuoren mukava ja iloinen ilta on päättynyt pelkoon ja väkivaltaan. Katuväkivallan uhriksi tai todistajaksi voi joutua kuka tahansa ja yllättävissäkin tilanteissa. Jos tapahtuma etenee poliisille asti ja rikosasiaksi niin nuori saa kutsun kuulusteluihin. Tällöin eteen tulee paljon kysymyksiä ja isoja päätöksiä; suostunko sovitteluun, vaadinko rangaistusta, vaadinko korvauksia jne.
Vieraita termejä vilisevä rikosprosessi ei ole nuorelle helppo ja epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta ei tunnu mukavalta. Pelkästään jo kuulustelutilanne on monelle nuorelle vieras ja sinne meneminen voi jännittää, puhumattakaan käräjäoikeuden käsittelystä tai sovittelusta, missä nuori kohtaa väkivallan tekijän uudestaan.

Jos olet joutunut katuväkivallan uhriksi tai todistajaksi niin sinulla on mahdollisuus saada neuvoja ja ohjeistusta Rikosuhripäivystyksestä.

Tänään 10.10 klo 14:30-17:30 chat aiheesta katuväkivalta Tervetuloa!

Rikosuhripäivystyksen chat arkisin www.riku.fi/nuoret ja joka torstai IRC-Galleriassa klo 14:30-17:30